Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan viime vuosien keskeinen piirre Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pohjoismaisen yhteistyön jatkuva vahvistuminen. Pohjoismaita hitsaavat yhteen monet tekijät alkaen historiasta ja yhteiskuntien samankaltaisuudesta. ”Tänään meitä yhdistää myös yhteinen halu kehittää puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden kesken”, presidentti Niinistö sanoi avatessaan 203. maanpuolustuskurssin Säätytalossa maanantaina 5. marraskuuta 2012.
”Kuten hyvin tiedämme, Pohjoismaiden puolustusratkaisut eivät ole identtisiä. Osa on valinnut liittoutumisen, osa liittoutumattomuuden. Tämä ei ole ollut keskinäisen yhteistyömme este. Muut Pohjoismaat eivät ole sellaista nähneet. Lienee siis meidän etumme, ettemme mekään rakenna itsemme ympärille ahdasta aitaa.”
Monet Suomen Islannin ilmavalvontaan osallistumiseen liittyvät seikat ovat vielä avoinna ja selvitysten alla. ”Niiden valmistuttua asia on syytä käsitellä kattavasti eduskunnassa. Tämä on paitsi välttämätöntä, myös Suomen etu.”
”Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toisi sotilaallisia hyötyjä yhteistoimintakyvyn ja kokemuksen kasvun myötä. Mutta ennen muuta osallistuminen olisi tärkeä askel otettavaksi, jos haluamme pohjoismaista puolustusyhteistyötä kehittää. Emme voi sanoa, että haluamme kehittää, mutta olla sitten kehittämättä. Uskottavuus on tärkein valuuttamme – myös turvallisuuspolitiikassa.”
Suomen aktiivinen YK-politiikka jatkuu
Suomen YK-turvaneuvostokampanja oli presidentti Niinistön mukaan meidän itsemme näköinen ja tapainen. ”Emme halunneet muuttua muuksi kuin mitä olemme. Korostimme tärkeänä pitämiämme asiateemoja. Olimme innokkaita ja aktiivisia, mutta emme ehkä tunteneet kaikkia niitä tuulia, joita ulapalla kävi”, presidentti sanoi.
”Pettymyksen jälkeenkin on syytä muistaa, ettei YK-turvallisuusneuvostovaali ollut mikään ’kansainäänestys’ Suomen ulkopolitiikasta. Asemamme on vahva, vakaa ja tunnustettu. Jatkamme aktiivista politiikkaamme YK:ssa.”
Haasteena varustuksen vanheneminen
Keväällä linjattu puolustusvoimauudistus oli välttämätön, presidentti Niinistö sanoi. ”Puolustusvoimauudistus on paikoin kipeä asia, mutta se antaa muillekin esimerkin siitä, miten ison mittakaavan uudistuksia tulee toteuttaa – ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Toinen vaihtoehtohan on myöhässä ja kaoottisesti.”
Tulevaisuuden haasteeksi on nousemassa varustuksen vanheneminen. ”Maavoimien materiaali vanhenee laajamittaisesti kuluvan vuosikymmenen lopulla. 2020-luvulla suuri osa merivoimien aluskalustosta sekä ilmavoimien Hornetit poistuvat käytöstä. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää jälleen ennakoivaa, pitkän tähtäimen ajattelua ja päätöksentekoa. Yksi asia on varmaa. Emme voi antaa tavoitetilan ja resurssien välisen kuilun revetä avoimeksi. Sillä siihen kuiluun tippuisi turvallisuuspolitiikkamme uskottavuuskin.”
”Yleinen asevelvollisuus on puolustusratkaisumme kivijalkaa myös jatkossa. Sen sotilaallinen perusta on kestävä niin kotimaan puolustamiseen kuin kriisinhallintaankin”, presidentti Niinistö sanoi.
- 5.11.2012 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe 203. maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa