Presidentti Niinistö ja pääministeri Reinfeldt Sälenissä 12. tammikuuta. Kuva: Ulf Palm /Folk och Försvar 2014
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla on syytä pohtia puolustusyhteistyön vahvistamista edelleen. Presidentti Niinistö puhui turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa seminaarissa Ruotsin Sälenissä sunnuntaina 12. tammikuuta.
Presidentin mukaan pohjoismaista yhteistyötä on rakennettu ripeästi Nordefcon puitteissa, mutta Suomen ja Ruotsin samanlaiset perusratkaisut EU:n ja Naton suhteen luovat tilausta myös maiden kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistämiselle. Kustannuspaineet ovat toinen syy yhteistyön tiivistämiseen. ”Meidän on ennakkoluulottomasti kysyttävä, mikä on järkevämpää tehdä yhdessä kuin yksin? Tähänastiset tulokset ovat myönteisiä, oli sitten kyse meri- ja ilmavoimien koulutus- ja harjoitusyhteistyöstä tai tilannekuvatoiminnasta”, presidentti Niinistö arvioi.
Jatkossa mahdollisuuksia tarjoaisi presidentin mukaan esimerkiksi puolustusmateriaali- ja suorituskyky-yhteistyön tiivistäminen sekä puolustusteollinen yhteistyö. ”Suuri kysymys on, miten voisimme sovittaa yhteen puolustusmateriaalin hankintoja kummassakin maassa? Yhteistyön tiivistäminen edellyttäisi, että Suomen ja Ruotsin olisi ajateltava toisiaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, presidentti Niinistö sanoi.
Presidentti painotti puheessaan lisäksi Suomen ja Ruotsin yhteistä etua EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan ja Nato-kumppanuuden kehittämisessä. Myös globaaleja haasteita, kuten väestönkasvua ja ilmastonmuutosta, maiden kannattaisi pohtia yhdessä: ”Suomi ja Ruotsi voivat ehkä kokea olevansa näiden kysymysten ulkokehällä, hieman syrjässä ja siksi suojassa. Mutta tämä on harhaluulo. Ennen pitkää paineet kasvavat juuri niitä alueita kohtaan, joiden nähdään kuormittuneen muita vähemmän. Näitä isoja kysymyksiäkin meidän tulisi miettiä yhdessä”, presidentti muistutti.
Konkreettiset askeleet tärkeitä Venäjä-yhteistyössä
Presidentti Niinistö käsitteli puheenvuorossaan myös Venäjän kehitystä. Presidentin mukaan heti kylmän sodan jälkeen kuviteltiin, että Venäjä palaisi jonnekin, missä se ei koskaan ollut vielä ollutkaan – länsimaiseksi demokratiaksi. Pettymys on paikoin ollut suuri, kun näin ei heti tapahtunutkaan. Maa kyllä vapautui ja muuttui, mutta samalla se myös epävakautui.
Venäjä on kuitenkin presidentti Niinistön mukaan osin onnistunut pyrkimyksissään: väestön elintaso on noussut merkittävästi ja Venäjän rooli on vahvistunut myös kansainvälisesti, mistä Syyria on kuvaava esimerkki. Venäjä myös modernisoi asevoimiaan, mitä muutosta meidän on tarkkaan seurattava, mutta laaja perspektiivi huomioiden.
”Venäjän sekä sisäinen politiikka että ulkoinen toiminta on herättänyt Euroopassa huolta ja myös oikeutettua kritiikkiä. Konservatiivisten arvojen painotus – ja kenties toinen suunta lännessä – on alkanut luoda yhä selvemmin henkistä kuilua Venäjän ja lännen välille. Venäjän ulkopolitiikan suunta on vahvistanut tätä kehitystä. Tästä kaikesta on aivan perusteltua olla huolissaan”, presidentti Niinistö sanoi.
”Tulevaisuus on kuitenkin avoin. Myös Venäjään kohdistuu vahva muutospaine ja reformitarve. Eurooppa on Venäjän kannalta yhä tärkein ja potentiaalisin yhteistyökumppani. Yhteistyön nykytilannetta ei silti voi pitää tyydyttävänä. Meidän olisikin päästävä Venäjän kanssa taas raiteille, joilla rakennetaan yhteistyövaraista turvallisuutta ja luottamusta. Konkreettiset askeleet, pienetkin, olisivat tärkeitä. Rakenteitakin tähän on Pohjois-Euroopassa olemassa: Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), Pohjoinen ulottuvuus, Barentsin yhteistyö ja arktinen yhteistyö.”
Oman puheenvuoronsa jälkeen presidentti Niinistö osallistui yhteiseen keskustelu- ja kyselyosuuteen Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin kanssa. Presidentti Niinistöllä oli kokouksen yhteydessä myös kahdenväliset tapaamiset Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan ja pääministeri Reinfeldtin kanssa. Presidentti palaa Suomeen maanantaina 13. tammikuuta.
Sälenin tunturikylässä vuosittain järjestettävä kolmipäiväinen Rikskonferens-seminaari kokoaa noin 300 osanottajaa, jotka edustavat mm. poliittisia päättäjiä, viranomaisia, elinkeinoelämää ja kansalaisjärjestöjä, keskustelemaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä yhteiskunnan turvallisuudesta. Seminaarin järjestää Folk och Försvar -järjestö.