Presidentti Niinistö suurlähettiläille: Turvallisuutta ei voi laskea vapaamatkustamisen varaan

Kuva: UM / Eero Kuosmanen

Kuva: UM / Eero Kuosmanen

Satavuotispäiväänsä lähestyvä itsenäinen Suomi elää taas omaa etsikkoaikaansa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi suurlähettiläskokouksessa Finlandia-talolla 27. elokuuta 2013. ”Päähaasteemme on nyt taloudellinen ja yhteiskunnallinen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka tukevat haasteeseen vastaamista varmistamalla turvallisuutemme ja ulkoisen vaikutuskykymme”,

Puheensa alussa presidentti Niinistö palasi kesäkuussa isännöimiinsä Kultaranta-keskusteluihin, joissa tärkein saavutettiin. ”Nimittäin se, että eri mielipiteet – ja leiritkin – pääsivät suoraan debattiin toistensa kanssa. Erimielisten vakuuttaminen kun on aivan toista, kuin sananjulistus samanmielisille”, presidentti sanoi. ”Ja me tarvitsemme todellista fundeerausta, sillä niin monet vanhat vastaukset ja itse kysymyksetkin alkavat osoittaa pahoja kulumisen merkkejä. ”

Uusia sävyjä Kultarannassa

Kultarannassa syntyi uusia sävyjä EU- ja Nato-keskusteluun, vaikka perusasetelmat säilyvätkin, presidentti sanoi. ”EU ei varmaankaan palaa vapaakauppa-alueeksi, mutta tiivistymisen hyödyn rajatkin alkavat olla yhä useammalle näkyvissä. Ei ole helppoja vastauksia edes paikasta, saati sitten suunnasta”, hän sanoi.

Suomalaisten EU-mielipide on paikoin kriittinen, mutta edustaa tervettä järkeä ja malttia. ”Suomen kansallinen etu ei ole tukea mitä integraatiota hyvänsä, mutta disintegraatiokaan ei lupaisi hyvää. Se tajutaan ja tiedostetaan. Eurooppa elää murrosvaihetta, hakien paikkaa ja suuntaa. Siinä meidän on parasta toimia sitoutuneena, mutta realistina.”

Aidan päällä hyvä olla

Kuva: UM / Eero KuosmanenKuva: UM / Eero Kuosmanen

Naton osalta muutama ajatuskupla puhkesi, presidentti Niinistö sanoi. ”Yksi niistä on se, että Nato-jäsenyys korvaisi kansallisen puolustuksen vahvana pitämisen. Eli että jos oma raha ja tahto eivät riitä, niin liitytään – joku sitten hoitaa”. Turvallisuutta ei voi laskea vapaamatkustamisen doktriinin varaan, presidentti Niinistö. ”Siinä kyydissä voi tulla kylmä, viimeistään siinä vaiheessa kun konduktööri ilmestyy näkyviin. On siis pidettävä itse huolta, oli sitten liitossa tai ei.”

Presidentti Niinistön mukaan tiivis Nato-yhteistyö ja mahdollisuus hakea jäsenyyttä palvelee etujamme tässä ajassa hyvin. ”Meillä on toimintavapautta, valinnanmahdollisuuksia sekä tilaa nähdä ja toimia eri suuntiin. Ja niin kauan kuin tämä asiaintila meitä näin palvelee, ei meidän tarvitse kiiruhtaa aidan yli”, presidentti sanoi. ”Suomi päättää paikkansa ja suuntansa, niin kuin sille hyväksi on, siinä asetelmassa, jonka historia kulloinkin ympärillemme asettaa.”

Ihmisoikeuksien ja intressien suhde

Kolmantena teemana presidentti Niinistö käsitteli puheessaan ihmisoikeuksia. Teemasta on helppo ottaa pelkkä näkyvä ja kuuluva asenne. Haaste kasvaa,”kun on ajateltava ja edistettävä sekä ihmisoikeuksia että kaikkea muutakin samanaikaisesti ja vielä tuloksekkaasti”

Presidentti Niinistön mukaan ihmisoikeuksien ja intressien asettaminen vastakkain on mieletöntä. ”Ihmisoikeudet ovat meille – ihmisille – elintärkeitä. Jos ihmisillä ei ole väliä, niin millä sitten on? Ihmisoikeuksien edistäminen on intressimme, myös kansainvälisesti. Oikeampi kysymys kuuluukin, mikä on ihmisoikeuksien ja muiden intressiemme välinen suhde.”

Kuva: UM / Eero KuosmanenKuva: UM / Eero Kuosmanen

”Suomi ei voi olla maa, joka ajaa etujaan sokeana ihmisoikeuskysymyksille. Suomi ei myöskään voi olla maa, joka ajaa ihmisoikeuksia sokeana muille eduilleen. Suomi voi olla vain maa, joka huolehtii kaikista eduistaan, niin ihmisoikeuksista kuin muista, kansainvälisellä kentällä mahdollisimman älykkäästi ja tuloksekkaasti. Tärkein kysymys onkin seuraava: miten tämä kussakin tapauksessa parhaiten tehdään? Siihen meidän on haettava vastauksia.”

”Ongelmana ei nyt niinkään ole se, ettei ihmisoikeus- ja demokratiaviestiämme riittävästi kuulla, vaan se, että monissa maissa sitä ei yksinkertaisesti pidetä oikeaan osuvana.”, presidentti sanoi. Hänen mukaansa omahyväisyyttä ja itsekehua on vältettävä tässäkin asiassa.

Ulkoministeriön järjestämässä vuosittaisessa suurlähettiläskokouksessa lähes sata Suomen ulkomaanedustuksen päällikköä keskustelee ajankohtaisista Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, taloudellisiin ulkosuhteisiin ja kehityspolitiikkaan liittyvistä teemoista.