Presidentti Niinistö tapasi Euroopan presidenttejä Latviassa

Arraiolos-ryhmän ensimmäisessä keskustelussa Viron presidentti Kersti Kaljulaid (vas.), presidentti Sauli Niinistö, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja Kreikan presidentti Prokópis Pavlópoulos (oik.). Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Arraiolos-ryhmän ensimmäisessä keskustelussa Viron presidentti Kersti Kaljulaid (vas.), presidentti Sauli Niinistö, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja Kreikan presidentti Prokópis Pavlópoulos (oik.). Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui eurooppalaisten presidenttien Arraiolos-ryhmän kokoukseen 13.–14. syyskuuta 2018 Latviassa. Kaksipäiväisen kokouksen tapaamiset järjestettiin Rundālen ja Riian linnoissa.

Kokouksen ensimmäisenä päivänä torstaina 13. syyskuuta presidentit keskustelivat Rundālen linnassa Euroopan turvallisuudesta – miten yhteiskuntien resilienssiä eli sisäisten ja ulkoisten kriisien sietokykyä sekä uudistumiskykyä on mahdollista parantaa.

”Elämme maailmassa, joka ei kunnioita kauniita asioita. Se tuntuu arvostavan voimaa”, presidentti Niinistö sanoi. Presidentin mukaan Euroopan turvallisuudessa on muuttunut paljon ja nopeasti. Vielä vuosituhannen alussa harva uskoi ilmastonmuutoksen olevan totta ja muuttoliikkeestä ei juuri puhuttu. Eurooppalaiset veivät omia arvojaan maailmalle, mutta nyt meidän täytyy suojella näitä arvoja, jopa omien rajojemme sisäpuolella.

Kovaa ja pehmeää turvallisuutta

Presidentti Niinistö totesi, että istuimme myös tärkeimmissä pöydissä, mutta nyt Eurooppa on niistä ulkona. ”Vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, on meille erittäin tärkeää että Nato on läsnä Baltian maissa ja Puolassa”, presidentti sanoi. Eurooppalaisten on kuitenkin otettava enemmän vastuuta itsestään. ”On oltava realistinen ja todettava, että Eurooppa on heikko ja se johtuu osaksi siitä, että Eurooppa ei ole vahva kovan turvallisuuden alalla”.

Pehmeästä turvallisuudesta presidentti Niinistö nosti esiin etenkin nuorten tilanteen, joka liittyy olennaisesti yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon. ”Suomi on monen vuoden ajan arvioitu maailman vakaimmaksi valtioksi. Siltikin Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Jos se on vakava ongelma maailman vakaimmassa maassa, millainen ongelma se on maissa, jotka eivät ole vakaimpia?”

Tarvitsemme eurooppalaista henkeä enemmän kuin koskaan

Perjantaina 14. syyskuuta keskustelut jatkuivat Riian linnassa aiheesta Euroopan tulevaisuus. Presidentti Niinistö muistutti puheenvuoronsa aluksi, ettei riitä että EU:n asettamat kriteerit täyttyvät uuden jäsenmaan liittyessä unioniin. Kriteerit on täytettävä jatkossakin. ”Se on yksi tapa estää rapautumista”.

”Millainen on Euroopan henki?” presidentti Niinistö kysyi. Presidentin mukaan on pysähdyttävä miettimään, mistä henki on lähtöisin: Ateenassa luotiin demokratiaa ja kulttuuria, Jerusalemissa uskontoa, Roomassa lakia, järjestystä ja organisoitua yhteiskuntaa. ”Kutsuisin sitä eurooppalaiseksi traditioksi.”

Luomalla katse traditioon, voidaan taas löytää kaikkien hyväksymät yhteiset perusperiaatteet. ”En usko, että vahvempi Eurooppa tehdään luomalla uusia direktiivejä tai rakenteita”, presidentti Niinistö totesi. Hänen mukaansa tarvitsemme nyt eurooppalaista henkeä enemmän kuin koskaan – voidaksemme yhdessä taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Kokousta isännöi Latvian presidentti Raimonds Vējonis ja siihen osallistui yhteensä 13 EU-maan presidenttiä. Keskustelujen lisäksi ohjelmassa oli kahdenvälisiä tapaamisia päämiesten kesken.

Arraiolos-ryhmä on kokoontunut epävirallisiin presidenttitason keskusteluihin vuodesta 2003 lähtien vuosittain. Kokouksia on järjestetty myös Suomessa vuosina 2005 ja 2012.