Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
”Meidän on oltava rehellisiä siitä, mitä varten EU on olemassa. On muistettava, että rauha, demokratian arvot ja hyvinvointi – sanalla sanoen ihmisen elämän vakaus ja vapaus ovat se unionin kova ydin”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan 1. tammikuuta 2014. ”Tätä ydintä on vaalittava. Se ei voi jäädä mittavan hallintokoneiston tai yksittäisten jäsenmaiden erityisintressien varjoon”.
Puheessaan presidentti muistutti rehellisyyden tärkeydestä Euroopan unionista ja eurokriisistä puhuttaessa. Ratkaisuiksi ehdotetut yhteisen talouspolitiikan tiivistäminen ja keskinäisen vastuun lisääminen ovat suuria kysymyksiä. ”Täyteen yhteisvastuuseen perustuva rakenne on federalismin äärimuoto, sekin on selvästi sanottava.”
Presidentti tähdensi myös, kuinka olennaista on sopimusten noudattaminen. ”Moni on laillani pohtinut, kuinka paljolta olisi vältytty, jos alkuperäistä vakaus- ja kasvusopimusta olisi noudatettu. Siitä nousee tähän hetkeen kolmas suuri kysymys. Miten varmistua, että hallitukset ja ne seuraavat hallituksetkin noudattavat sitä, mitä nyt on sovittu tai sovitaan. Suomi on ansiokkaasti korostanut myös luotonantajien omaa vastuuta. Markkinavoimien tuleekin vastuu tuntea, silloin niistä samalla tulee vartijoita sopimusten noudattamiselle.”
Keskustelu on demokratian tae
Presidentti rohkaisi rehelliseen keskusteluun kevään EU-vaalien alla; niissä tehdään Suomen tulevaisuutta. ”Meidän suomalaistenkin on oltava rehellisiä. Minäkin olen; eurooppalainen tie on meidän tiemme. Se on Suomen tie. Mutta meidän täytyy tarkoin tietää – ja myös siihen vaikuttaa – minne tie vie.”
Keskustelu on demokratian tae, presidentti sanoi. Väkivalta sanoissa tai teoissa on väkivaltaa kaikkia kohtaan. ”Demokratiaa ei edistetä naamion takaa. Demokratiassa on kanavia tulla kuulluksi. Ja niitä kanavia kuunnellaan.”
Presidentti Niinistö palasi puheessaan myös kesän Kultaranta-keskusteluihin, joissa puntaroitiin hänen mukaansa ulkopolitiikkaa uudella tavalla. ”Keskustelu oli raikasta, mutta palkitsevinta oli maltin löytyminen kuunnella – ja kuulla – mitä muilla oli sanottavaa. Ja sitä odotan jatkossakin. Sillä vastattavana on edelleen se vaikein kysymys: miten maailma – ja Suomi – toimii ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävällä tavalla?
Maailman muutos haastaa meitä koko ajan, presidentti sanoi. Siksi meidän on asetettava itsellemme uusia kysmyksiä ja kyseenalaistettava totuttuja teesejä. ”Miten voisimme lieventää inhimillistä kärsimystä ja ratkaista konflikteja? Syyrian murhenäytelmä jatkuu ja keskisessä Afrikassa vallitsee hätä, mutta emme saa turtua vain toteamaan näin.”
Vahvuuksina koulutus ja luottamus
Uudenvuodenpuheessa presidentti puhui myös siitä, mitä ympäri maailmaa käynnissä oleva keskiluokkaistuminen tarkoittaa Suomelle. Maailmassa vauraus on uudella tavalla jakautumassa ja keskittymässä. Nälkiintyminen on vähentynyt, ”mutta harvojen ruhtinaallisuus on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin”, presidentti Niinistö sanoi. Uuden keskiluokan syntyminen on vakauttanut monia yhteiskuntia, ja toisaalla vanhat keskiluokat ovat kohdanneet kilpailua. ”Tähän paineeseen vastaaminen on nyt kaikkien länsimaiden, myös Suomen edessä.”
Teknologinen vallankumous näkyy teollisuuden murroksena: Monet tutut tehtävät loppuvat, ammatit katoavat. Presidentti Niinistön mukaan Suomen vahvuudet pätevät myös muuttuvassa maailmassa. Vankkana perustana on hyvin koulutettu kansa, joka luottaa demokratiaan, oikeusvaltioon ja tasa-arvoon.
”Me emme pikkutuulessa taivu, emmekä kovassakaan viimassa taitu”, presidentti sanoi. ”Yhteiskuntamme ei ole särötön, mutta se on yhä kestävää tekoa.”
Jokaista tarvitaan ja jokaisella on annettavaa
Päätöksiä on kuitenkin tehtävä. ”On luotava uutta, mutta on myös purettava vanhaa, pysyväksikin luultua. Luotamme vielä toisiimme ja itseemme. Tämän luottamuksen varassa voimme tavoitella uutta. ”
”Suomi on aina pärjännyt paineessa. Voimat on koottu ja suunnattu eteenpäin. Suomi tarvitsee jokaista, täällä syntynyttä ja tänne muuttanutta. Jokaisella on annettavaa.”