Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu vaalikauden päättäjäisissä 15. huhtikuuta. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (kesk.) ja eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen (vas.) kuuntelevat. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Talouden laihat vuodet ja turvallisuus olivat pääosassa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä 14. huhtikuuta Finlandia-talossa. Presidentin mukaan vaalikausi on ollut kivireen kiskomista ylämäkeen, ja reki on neljän vuoden aikana täyttynyt aina uudelleen: euroalueen ongelmilla, heikkenevällä talouskehityksellä ja Ukrainan kriisillä.
Mäen laelle ei ole noustu, mutta alaskaan ei ole rysähdetty, eikä tulla rysähtämään. ”Niin ei ole koskaan käynyt, kun on yhdessä pysytty”, presidentti Niinistö sanoi ja muistutti edellisestä 1990-luvun lamasta: ”Silloin puhuttiin tahdosta, tai ei edes puhuttu, se tunnettiin. Sanottiin, että on missio, suuri tehtävä, ja vähin julkisuuksin, enemmin töin siihen ryhdyttiin, ehkä osin täytettiinkin.”
Arabikevät on muuttunut joukoksi vaarallisia konflikteja Euroopan eteläisessä naapurustossa, Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet ovat horjuttaneet turvallisuutta Euroopan itäreunalla. ”Tuhannet ovat saaneet surmansa, turvallisuuspoliittinen vakaus on vaarantunut ja keskeisiä kansainvälisen oikeuden periaatteita on rikottu. Samalla Venäjän ja lännen välit ovat kärjistyneet tavalla, jota ei ole nähty sitten kylmän sodan päivien”, presidentti sanoi.
Presidentti Niinistön mukaan on selvää, että Euroopan on tartuttava haasteisiin tavoilla, joihin se ei ehkä ole tottunut.”Suomen linja on ollut vakaa ja johdonmukainen. Eurooppalaisena maana olemme aina kansainvälisen oikeuden ja kansojen itsemääräämisoikeuden puolella, tarvittaessa myös pakotteiden kautta. Olemme auttaneet ja autamme hädässä olevia. Olemme pyrkineet ja pyrimme jatkossakin edistämään vakautta Pohjois-Euroopassa. ”
”Suurvalta Venäjä pysyy naapurinamme, ja me pysymme Venäjän naapurina. Naapuruus on joka sään tosiseikka, josta on huolehdittava niillä tavoin kuin se on mahdollista”, presidentti sanoi. ”Kenenkään etua ei palvelisi – kaikkein vähiten Suomen – jos ryhtyisimme keskinäisiä suhteitamme tarkoituksellisesti rapauttamaan.”
Puolustuskyvyn perusratkaisut olleet oikeita
Presidentti Niinistön mukaan kehitys osoittaa, että Suomen perusratkaisut puolustuskyvyn ylläpitämisessä ovat olleet oikeita. Uutena haasteena on puolustuskyvyn ajantasaisen suorituskyvyn varmistaminen.
”Viimeaikaiset tapahtumat ovat muistuttaneet meitä myös siitä, että kansallinen turvallisuus edellyttää monipuolisia valmiuksia ja riskien hallintaa. Tämä tarkoittaa muun muassa ajantasaista tiedustelukykyä ja sen vaatimaa lainsäädäntöä. ”
Tiivis kansainvälinen yhteistyö kuuluu turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme myös jatkossa. Suomen on syytä olla mukana yhteistyössä omista lähtökohdistaan, omia vaihtoehtojaan pois sulkematta, presidentti sanoi.
”Suomen turvallisuuden varmistamisessa ulkopolitiikka kulkee jatkossakin edellä, mutta uskottava puolustus on sen välttämätön liittolainen. ”
Perustuslain muutos onnistunut
Presidentti Niinistön mukaan eduskunnan työtavat ja keskustelukulttuuri ovat tehostuneet, mikä kertoo edustajien arvostavasta suhtautumisesta eduskuntaan ja työhönsä.
Presidentti Niinistö piti onnistuneena vuoden 2012 perustuslain muutosta, jonka mukaan presidentin ja hallituksen mahdollisessa, vaikkakin teoreettisena pidetyssä erimielisyydessä eduskunnan kanta olisi ratkaiseva. ”[O]len kokenut toimivani tavallaan epämuodollisen parlamentaarisen katteen alla ja saavani siitä tukea ja voimaa. Haluan vielä erikseen korostaa, että arvostan syvästi yhteistyötä eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien kanssa. Se on ollut välitöntä ja luottamuksellista ajatustenvaihtoa vailla muotoseikkoja. Tänä aikana juuri tällaista tarvitaan.”
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta