Presidentti Niinistö virkaanastujaispuheessaan: Omistaudun tälle tehtävälle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu eduskunnassa, puhemies Maria Lohela kuuntelee. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu eduskunnassa, puhemies Maria Lohela kuuntelee. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnan täysistunnossa perustuslain 56 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen 1. helmikuuta 2018: ”Minä Sauli Väinämö Niinistö, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”

Juhlallisen vakuutuksen jälkeen puhemies Maria Lohela esitti eduskunnan tervehdyksen tasavallan presidentille.

Virkaanastujaispuheessaan presidentti Niinistö sanoi valinnan presidentiksi olevan suuren kunnian, joka tuo mukanaan suuren vastuun. ”Otan vastuun kantaakseni nöyränä, mutta päättäväisenä. Omistaudun tälle tehtävälle, enempää ei voi luvata.”

Presidentti muistutti, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. ”Asiat on uskottu meille lainaan, kansa on antanut arvokkaan luottamuksen ja valtuuden. Ja kun on tehtävään uskottu, yhteisistä asioista on pidettävä parempaa huolta kuin omistaan.”

YK tarvitsee tukemme

Tasavallan presidentin pääasiallisena tehtävänä on Suomen ulkopolitiikan hoitaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Puheessaan presidentti hahmotteli tulevaisuuden haasteita ja ratkaisukeinoja konfliktien riivaamassa maailmassa. Hän sanoi näkevänsä kaksi mahdollista tietä tilanteen kohentamiseen. Ensimmäistä hän kutsuu kansainvälisen järjestyksen tieksi: ”Sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta.”

Presidentti Niinistö sanoi, että YK:n pääsihteerin uudistustyö tarvitsee tukemme ja myös EU:n pitää uudistua. Molemmissa tehtävissä Suomen on oltava tekijä, ei tarkkailija: ”EU taas on toimija, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi. Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin.” 

Toisen tien presidentti nimesi suorien kontaktien tieksi: ”Lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Eikä länsi tarkoita vain Yhdysvaltoja tai Natoa vaan myös EU:ta, eikä itä yksin Venäjää vaan myös Kiinaa. Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.”

Presidentti Niinistö tarkasti Eduskuntatalon edessä kunniakomppanian. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö tarkasti Eduskuntatalon edessä kunniakomppanian. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Isoja haasteita: köyhyys, ilmastonmuutos ja naisten asemaa

Presidentti Niinistö muistutti, että ratkaistavana on myös ihmiskunnan isoja, yhteisiä haasteita, kuten köyhyys, ilmastonmuutos ja naisten asemaa. Tavoitteena on, että Suomi on mukana pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Lähitulevaisuuden tärkeimmäksi asiaksi presidentti nosti ilmastonmuutoksen torjunnan: ”Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä.

Tasavallan presidentti nosti puheensa keskiöön myös suomalaiset nuoret ja yksinäisyyden – voimme jokainen vaikuttaa kanssaihmistemme hyvinvointiin: ”Hyvä ei ulotu kaikille. Erityisesti meidän pitää kääntää katseemme nuoriin. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään tulevaisuuden tekijää”, presidentti sanoi. ”Meidän on toimittava myös yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyys on vakavana pidetyn kansan vakava kansantauti. Jokainen on tässäkin tekijä: Pieni ele voi olla huomattavasti kokoaan suurempi. Siis: Tehdään ja kannustetaan. Olla lähellä, se on lähimmäisenrakkautta.”  

Puheensa lopuksi presidentti Niinistö pohti tasavallan presidentin asemaa suhteessa suomalaisiin. ”Suomen presidentti voi olla vain koko maan ja koko kansan presidentti. Niin tämän homman ymmärrän. Niin myös jatkan.” Presidentti vastasi myös puhemies Maria Lohelan omassa puheessaan esittämään kysymykseen: ”Arvoisa puhemies, te kysyitte mikä aisti tasavallan presidentille on tärkein. Vastaan teille, että se on tunto. Se on oikeudentunto ja se on vastuuntunto ja niiden varaan rakentuva luottamus.”

Presidentinlinnassa diplomaattikunnan ja valtioelinten edustajien tervehdys

Vilkutukset Presidentinlinnan parvekkeelta - virkaanastujaispäivänä pyrytti lunta.  Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Vilkutukset Presidentinlinnan parvekkeelta – virkaanastujaispäivänä pyrytti lunta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Eduskunnasta presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio siirtyivät Presidentinlinnaan, jossa he tervehtivät kansalaisia Presidentinlinnan parvekkeelta. Diplomaattikunnan vanhin Nicaraguan suurlähettiläs Ricardo José Alvarado Noguera esitti Peilisalissa tasavallan presidentille tervehdyksen, johon presidentti Niinistö vastasi. Ennen siirtymistään Valtiosaliin tasavallan presidentti kätteli diplomaattikunnan jäsenet.

Valtiosalissa pääministeri Juha Sipilä esitti tervehdyksen tasavallan presidentille sekä tasavallan presidentin puhui ylimpien valtioelinten edustajille ja korkeimmille virkamiehille. Lopuksi tasavallan presidentti kätteli Valtiosalissa olevat valtioneuvoston ja ylimpien valtioelinten edustajat ja korkeimmat virkamiehet.

Onnittelukirja on avoinna yleisölle vielä perjantaina 2. helmikuuta kello 10–16 Presidentinlinnan Mariankadun aulassa osoitteessa Mariankatu 2.

Presidentti Niinistö puhui Valtiosalissa pääministeri Juha Sipilän tervehdyksen jälkeen. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö puhui Valtiosalissa pääministeri Juha Sipilän tervehdyksen jälkeen. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Kuvia virkaanastujaisista Flickrissä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaiset 1.2.2018