Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti perinteisen uudenvuodenpuheensa sanomalla, että menneen vuoden jäljiltä ajatuksissamme on kolme suurta kysymystä: turvallisuus, talous ja ympäristö. Meille on paljastunut, ettei Eurooppa olekaan rauhan tyyssija: ”Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä. Ukrainan katastrofi, jo tuhansia ihmisuhreja vaatinut, on tuonut meidät ajassa takaisin – sodan ja rauhan kysymykseen.”
Presidentti muistutti, että Suomi on yhtenä harvoista Euroopan maista pitänyt sotilaallista konfliktia mahdollisena uhkakuvana ja säilyttänyt sen vaatiman puolustuskyvyn. Suomen ulkopolitiikan linjan presidentti määritteli aktiiviseksi vakauspolitiikaksi, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi.
Suhteessa Ukrainan kriisiin on Suomen linja ollut selkeän johdonmukainen. Laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta on tuomittu: ”Tuomitsimme Venäjän suorittaman laittoman Krimin valtauksen heti sen tapahduttua sekä sitten Venäjän toiminnan Itä-Ukrainassa. Olemme tehneet tämän yhdessä EU:n kanssa, mutta myös suoraan, omissa yhteydenpidoissamme Venäjään”, presidentti sanoi ja lisäsi Venäjän hyvin tietävän, että Suomi on ja pysyy osana länttä.
EU-jäsenyys tärkeä turvallisuusratkaisu
Suomen turvallisuuden pilareista presidentti Niinistö eritteli puheessaan vielä läntisen kumppanuuden, kehittyvän kahdenvälisen puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa ja uudelle tasolle viedyn Nato-kumppanuuden. Myös EU-jäsenyyden presidentti totesi olevan tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei varsinaiseksi puolustusratkaisuksi olisikaan. Presidentti Niinistö määritteli rauhan EU:n perusarvoksi: ”On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata loukataan. Silloin rauhan ja vapauden arvoille luodusta unionista jäisi jäljelle vain rakennuskompleksi vailla kivijalkaa.” Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä presidentti lausui, että on sanomattakin selvää, että halutessamme on jäsenyyttä aina mahdollista hakea.
Omista eduista oltava valmis luopumaan
Suomen taloudesta puhuessaan presidentti Niinistö alleviivasi, että tärkein luonnonvaramme on yhteinen hyvä. Myös nykyisessä tilanteessa, jossa taloutemme perusteet haurastuvat, on yhteiskunnallista eheyttä vaalittava ja pidettävä kaikki suomalaiset mukana. Päättäjien suuntaan presidentin Niinistön viesti oli, että nyt on toiminnan aika. Presidentti sanoi uskovansa kansan kyllä palkitsevan päättäjiä, jotka ryhtyvät tarvittavia uudistuksia tekemään. Hän myös toivoi, että välttämättömyydestä tehtäisiin hyve: ”Kannamme kovasti huolta hintakilpailukykymme ja valtiontalouden tilasta. Moni puhuja on päätynyt siihen, että ehdottomasti jonkun on jostain luovuttava. Jos aidosti haluaa vaikuttaa, nyt pitää esittää, että tästä meille tärkeästä edusta me luovumme, mistä te?” presidentti totesi ja rohkaisi päättäjiä olemaan rohkeita omiensa edessä.
Toimia tarvitaan myös ilmastonmuutosta vastaan
Vuoden 2015 haasteista presidentti Niinistö otti erikseen esiin ilmastonmuutoksen torjumisen. Presidentti totesi kansainvälisen yhteisön olevan tulevassa Pariisin ilmastokokouksessa tiukan haasteen edessä, sillä ei ole varmaa löytyykö yhteisymmärrystä tässä yhteisessä ongelmassa. Presidentti Niinistön mukaan vaikuttaa olevan niin, että ilmastonmuutoksen torjuminen heikkenee, jos talouskin heikkenee: ”Vaakakuppiin joutuvat toistensa vastinparina oman maan velka ja meidän kaikkien yhteinen hiilivelka. Molemmat velat syövät tulevaisuutta”, presidentti muistutti ja sanoi Suomen tunnistaneen ilmastonmuutoksessa myös mahdollisuuksia, koska on kehittänyt sen torjunnassa myös taloudellista toimeliaisuutta.
Yhdessä olemme vahva voima
Presidentti palasi vielä puheensa lopuksi vakaan suomalaisen yhteisön voimaan. Esimerkiksi elämänasenteesta hän nosti itsenäisyyspäivän myötä suomalaisille tutuksi tulleen veteraanin Hannes Hynösen, jota hän kutsui elämisen osaajaksi: ”Jotenkin niin häntä ymmärsin, että elämisen osaaminen vaatii itsetuntemusta. Että mittaa muilta odottamansa siihen, mitä itse tekee. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät. Tai että näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima”, päätti tasavallan presidentti puheensa ja toivotti kansalaisille hyvää uutta vuotta ja Jumalan siunausta.