Presidentti Niinistö ja rouva Haukio tapasivat kansalaisia Katariinan torilla Lappeenrannassa 2. heinäkuuta 2017. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Mikkelissä ja Juvalla sekä Lappeenrannassa ja Imatralla 1.–2. heinäkuuta 2017.
Mikkelissä presidentti Niinistö osallistui kymmenettä kertaa järjestettyyn Päämajasymposiumiin, jossa paneelikeskustelun aiheena oli EU:n tulevaisuus.
”EU:n on vahvistettava itseään omaehtoisesti ja paljon, jotta emme olisi šakkilaudan sotilas, vaan ennemminkin kuningatar”, presidentti painotti.
Ylen Jussi-Pekka Rantasen vetämään paneeliin osallistuivat myös SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen, ministeri Jaakko Iloniemi ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
EU tarvitsee henkistä integraatiota
Aloituspuheenvuorossaan presidentti sanoi, että EU:n tulevaisuuteen vaikutetaan myös ulkoapäin ja viittasi geopolitiikkaan.
”Geopolitiikka on huomattavasti voimistunut viime aikoina. Valtavan paljon on muuttunut puolessa vuodessa.”
Presidentin mukaan paineita EU:n vahvistamiselle tulee myös ulkoapäin ja siksi Euroopan tulee löytää itselleen selkeä, vaikuttava rooli.
”Kiinan viesti on ollut johdonmukainen”, Niinistö sanoi.
”Euroopan unionin pitää ryhdistäytyä. Kiina pitää tärkeänä, että Euroopan unioni on vahva. Tämän kevään aikana on yllättäen kuultu Venäjältä samaa sanomaa: on tärkeää että meillä olisi vahva EU”, hän jatkoi.
Kiinan ja Venäjän EU-suhteen lisäksi presidentti Niinistö viittasi myös transatlanttisten suhteiden muutokseen. Hän korosti, että EU:n vahvistaminen institutionaalisesti ei vielä riitä.
”Nostaisin toisenlaisen integraation kärkeen tässä keskustelussa, ja se on henkinen integraatio”, Niinistö sanoi.
”Onko Euroopassa henkistä integraatiota? Halua tai varmuutta siitä, että me olemme eurooppalaisia?”, presidentti kysyi.
Suomalaisissa lujaa, vahvaa tahtoa
Presidentti otti henkisen integraation tarpeen esiin myös tavatessaan lappeenrantalaisia sunnuntaiaamuna Katariinantorilla.
”Vaikka olemme suomalaisia, perusarvomme ovat pohjimmiltaan samoja muiden eurooppalaisten kanssa”, hän totesi.
Presidenttipari tapasi viikonlopun aikana kansalaisia myös lauantaina Mikkelin torilla ja 575-vuotisjuhlaansa viettävällä Juvalla. Puheenvuoroissaan presidentti korosti kannustamista ja auttamista.
”Se, että olemme osanneet rakentaa tällaisen järjestelmän, pitäneet sitä yllä ja tarvittaessa puolustaneetkin, se kertoo että meillä on jotain äärimmäisen arvokasta”, Niinistö sanoi.
”Kyllä meissä suomalaisissa täytyy olla lujaa, vahvaa tahtoa. Muuten tulos ei olisi tämän näköinen.”
Presidentti Niinistö ja rouva Haukio saivat kukkia Partalan kuninkaankartanolla Juvalla 1. heinäkuuta 2017. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.
Myös auttamisen halu on presidentin mielestä yksi tekijä 100-vuotiaan Suomen menestyksessä. Presidentti kannustikin sanoilla tai teoilla huomioimaan ne, jotka ympärillämme apua tarvitsevat.
”Sellainen toisen auttaminen on aina kuulunut suomalaisuuteen ja juuri siitä syystä olemme varmasti niin hyvin menestyneet”, hän sanoi.
Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme
Lappeenrannasta presidentti Niinistö ja rouva Haukio siirtyivät Imatralle veneellä. Ennen perinteistä pesäpallon Itä–Länsi-tähdistöottelua he tapasivat Etelä-Karjalan veteraaneja ja lottia. Presidentti kiitti veteraaneja perinnöstä, jonka he ovat jälkipolville antaneet:
”Teiltä vietiin paljon, mutta vielä enemmän te annoitte”, Niinsitö sanoi.
”Arvoperintönne säilyy yli sukupolvien. Autamme, jos joku on pulassa, se on suuri henkinen perintö tälle kansalle. Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme”, presidentti kiitti.
Rouva Jenni Haukio ja lotta Eila Leivonen Imatralla 2. heinäkuuta 2017. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.
Veteraanit, presidentti Niinistö ja rouva Haukio siirtyivät kahvitilaisuuden jälkeen yhdessä Imatran pesäpallostadionille. Itä–Länsi-ottelun avausheiton heitti presidentin vieressä istunut imatralainen 93-vuotias Veli Merentie. Jännittävä ottelu päättyi lopulta Idän voittoon – tosin vasta supervuoron ja kotiutuskilpailun jälkeen.