Presidenttipari vieraili Pohjanmaalla

Presidentti Niinistö pääsi lyömään avauslyönnin Tyrnävän Tempauksen ja Ulvilan Pesäveikkojen tyttöjen pelissä. Kuva: Wesku Luhtala.

Pesäpallon valtakunnallisen Tenavaleirin suojelija, presidentti Sauli Niinistö pääsi lyömään avauslyönnin Tyrnävän Tempauksen ja Ulvilan Pesäveikkojen tyttöjen pelissä. Kuva: Wesku Luhtala.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili puolisonsa Jenni Haukion kanssa Pohjanmaalla maanantaina 7. heinäkuuta 2014. Ohjelma alkoi Haapajärveltä, jossa presidenttipari kävi valtakunnallisella pesäpallon Tenavaleirillä. Presidentti Niinistö on Tenavaleirin suojelija.

Presidenttipari tapasi leiriläisiä Ronkaalan kentällä. Vierailun lopuksi presidentti Niinistö löi avauslyönnin tyttöjen E-kilpasarjan ottelussa Tyrnävän Tempauksen ja Ulvilan Pesäveikkojen välillä.

Haapajärven leirille osallistuu noin 1 500 iältään 10-12-vuotiasta pelaajaa 95 joukkueesta. Valtakunnallisia Tenavaleirejä on järjestetty vuodesta 1973 lähtien. Pesäpalloliiton arvion mukaan Suomessa on lähes 12 000 alle 16-vuotiasta aktiivista pesäpallon harrastajaa.

Presidentti Niinistö istutti puun Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon pihalle. Kuva: Wesku Luhtala.

Suomen tasavallan 12. presidentti Sauli Niinistö istutti puun Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon pihalle. Kuva: Wesku Luhtala.

Pesäpalloleirin lisäksi presidenttipari vieraili Haapajärvellä presidentti K.J. Ståhlbergin (1865-1952) lapsuudenkotimuseossa. Ståhlbergin perhe asui Ronkaalan pappilassa vuosina 1869-1879. Monien vaiheiden jälkeen rakennus muutettiin museoksi vuonna 1969. Vierailun päätteeksi presidentti Niinistö istutti museon pihalle muistopuun.

Ajassa elävää kansantaidetta

Haapajärveltä presidenttipari siirtyi Kaustiselle, jossa he osallistuivat kansanmusiikkijuhlien avajaisiin. Presidentti Niinistö esitti avajaisissa tervehdyksen, jossa hän viittasi Kaustisen pitkään ja värikkääseen kansanmusiikkihistoriaan. ”Nojautuminen oman alueen vahvaan pelimanni- ja kansantanssiperinteeseen sekä uudistuminen ovat tehneet tapahtumasta merkittävän kansanmusiikkijuhlan. – – Kaustisella tehdään uraa uurtavaa työtä ajassa elävän kansantaiteen edistämiseksi”, presidentti Niinistö sanoi.

”Juhlien ohjelmistossa minua ilahduttaa varsinkin sen monimuotoisuus, rajapintojen rikkominen ja mahdollisuus luoda tapahtumasta omannäköinen kulttuurielämys. Suurenmoista on, että juhlat ovat koko perheen tapahtuma ja että ohjelmistossa on erityispanostus perheen pienempiin.”

Kansanmusiikkijuhlien teemana tänä vuonna ovat tarinat. ”Sukupolvien välinen dialogi on kansanmusiikin säilymisen edellytys.  Tarinnankerronta on mitä oivin tapa siirtää perintötietoa sukupolvelta toiselle”, presidentti sanoi.

Tunnelma oli korkealla Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisissa. Kuva: Risto Savolainen.

Tunnelma oli korkealla Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisissa. Kuva: Risto Savolainen.