Kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö kertoo veistoksestaan ’Suuri yksinäinen'(1975). Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Jo lähes perinteeksi muodostuneen Kultarannan veistosnäyttelyn avajaisia vietettiin 15. kesäkuuta 2017. Toisin kuin edellisinä vuosina, näyttely ei rakennu yhden taiteilijan töistä, vaan puutarhassa on esillä veistos tai veistosryhmä Suomen itsenäisyyden jokaiselta vuosikymmeneltä. Veistosnäyttely on järjestetty yhdessä Alfred Kordelinin säätiön kanssa vuodesta 2011. Avajaisissa oli paikalla tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio sekä edustajat kaikista teoksia lainanneista museoista ja säätiöistä. Kultarannassa oli lisäksi kolme taiteilijaa, joiden veistos tai veistoksia on esillä.
Avaussanoissaan presidentti Sauli Niinistö kiitti taiteilijoita ja tahoja, joilta teoksia on saatu lainaan. ”Näyttely on hieno läpileikkaus suomalaiseen veistostaisteeseen.”, hän totesi ja jatkoi viittaamalla Kultarannan rakennuttajaan Alfred Kordeliniin. ”Hän suunnitteli, että paikasta tulee kansallinen veistospuisto ja siihen suuntaan ollaan nyt menossa.” Teokset on lainattu museoista, säätiöiltä ja taiteilijoilta. Myös Kultarannan omat veistokset ovat osa näyttelyä.
”Suuri yksinäinen” spittareissaan
Näyttelyn taiteilijat ovat Ewert Saarnio, Wäinö Aaltonen, Johannes Haapasalo, Mauno Oittinen, Aimo Tukiainen, Laila Pullinen, Kimmo Pyykkö, Nina Terno, Marjo Lahtinen, Pekka Kauhanen ja Pekka Jylhä..
Yksi paikalla olleista taiteilijoista oli Kimmo Pyykkö. Hän esitteli vuonna 1975 veistämäänsä ”Suuri yksinäinen”-teosta. Pyykkö kertoi veistoksen spittarikenkäisen linnun olevan haukka ja veistoksen kuvastavan vapautta, joka haukalla ja etenkin muuttohaukalla on. Hän sanoi veistoksen olevan eräänlainen omakuva. Paikalla olivat myös Pekka Jylhä sekä Pekka Kauhanen, jotka kertoivat teoksistaan. Jylhän suuri sininen kaukoputki, tänä vuonna valmistunut ”Ikkuna taivaalle” toimii oikeastikin kaukoputkena. Se on suunnattu kohti Kassiopeian tähdistöä, joka Sakari Topeliuksen sadussa Koivu ja tähti pilkistää kotipihan puun oksien lomasta.
Puiston historiaa esillä kattavasti
Presidentti avasi myös Kultarannan puistossa esillä olevan historianäyttelyn, joka käy tekstein ja valokuvin läpi Kultarannan historiaa. Näyttely esittelee tilan perustamista, maisemasuunnittelua ja arkkitehtuuria. Tasavallan presidentin kanslia on toteuttanut näyttelyn yhdessä Turun yliopiston maisemantutkimuksen koulutusohjelman kanssa.
Yleisö voi tutustua näyttelyihin ja Kultarannan puistoon opastetuilla kierroksilla, joita järjestää Naantalin matkailu. Lisäksi Kultarannan puistoalueelle on yleisöllä vapaa pääsy kesäaikana perjantai-iltaisin klo 18–20.
Presidentti Niinistö avasi veistosnäyttelyn. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö kertoo veistoksestaan ’Suuri yksinäinen'(1975). Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Wäinö Aaltosen Suomen neito (1927-29). Näyttelyn kuraattori Tapani Pennanen (kesk.)kertoo teoksen taustaa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Pekka Jylhä kertoi, että teos ’Ikkuna taivaalle’ (2017) toimii oikeastikin kaukoputkena. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Taiteilija kurkistaa teokseensa. Pekka Jylhä kertoi, että teos ’Ikkuna taivaalle’ (2017) toimii oikeastikin kaukoputkena. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Pekka Kauhasen Aurinkopoika (2007-2008) ja Kuutar (2007-2008) ovat muodostavat eräänlaisen vastinparin. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Pekka Kauhanen (vas.) kertoo teoksistaan. Kauhasen Aurinkopoika (2007-2008) ja Kuutar (2007-2008) ovat muodostavat eräänlaisen vastinparin. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia