Talous ja ympäristö – kohti yhteistä hyvinvointia? Kultarannan päätöskeskustelussa aiheena oli ilmastonmuutos

Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Kultaranta-keskusteluiden päätöskeskustelussa maanantaina 18. kesäkuuta pureuduttiin yritysten etujen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhteensovittamiseen. Keskustelua johti Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen, joka aloitti kysymällä panelisteilta miltä ilmastonmuutos näyttää heidän näkökulmastaan.

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen kehysti aiheen kilpailuksi ilmastonmuutoksen etenemisen ja ilmastoratkaisujen kehittämisen välillä. Tynkkysen mukaan ilmastonmuutos johtaa niukasti, mutta siinä missä sen eteneminen on ollut yllättävän nopeaa, myös uusien ilmastoratkaisujen kehittämisessä ollaan onnistuttu odottamattoman hyvin.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala arvioi tilannetta EU:n näkökulmasta. Hautala totesi, että kauppapolitiikka voi olla myös ilmastopolitiikan väline. ”Kauppa ei ole vain kauppaa, vaan sen avulla pitää toteuttaa myös ihmiskunnan perimmäisiä tavoitteita”, painotti Hautala. Hän näki nykyisessä kansainvälisen kaupan kriisissä myös mahdollisuuksia. Hautalan mukaan kriisi saattaa antaa tilaa ilmastoystävällisempien kauppasopimusten solmimiseen.

Energiayhtiö ST1:en hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen huomautti, ettei pelkkä ilmastopäästöjen vähentäminen riitä. ”Ilmakehässä on yli sata miljardia tonnia ylimääräistä hiiltä. Keskeinen kysymys ilmastonmuutoksen hallinnassa on se, miten saamme tämän ylimääräisen hiilen pois ilmakehästä” , Anttonen sanoi.

Ruoan vaikutus ilmastonmuutokseen on yksi merkittävimmistä kysymyksistä, Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen tiivisti. Ongelma ruokailutottumuksiemme muuttamisessa on hänen mielestään syömiseen liittyvä ”emotionaalinen painolasti”.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies näki ilmastonmuutoksen torjumisessa elinkeinoelämän kannalta enemmän mahdollisuuksia kuin haittoja. Häkämies kertoi, että kasvava joukko yrittäjiä pitää kestävää kehitystä yritykselleen tärkeänä asiana ja sen johtuvan arvoista ja asiakkaista. ”Muutos on vahvaa, rajua ja kuluttajavetoista.”

Poliittinen tahto ja ratkaisujen käyttöönotto

Tynkkysen mukaan jo sillä päästäisiin pitkälle, että toteutettaisiin olemassa olevat ratkaisut. Yleisössä oltiinkin kiinnostuneita siitä, mistä saadaan poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi kysyttiin, mitkä ovat ne keinot, joilla jo hyviksi todetut ratkaisut levitetään myös muualle.

Anttonen vastasi, että keinot poliittisen tahdon aikaansaamiseksi ovat kansalaisten käsissä. Hautala korosti, että kyse on nimenomaan poliittisen tahdon puutteesta, sillä hänen mukaansa kuluttajat ovat valmiita ilmastoystävällisiin valintoihin.

Parhaiden ratkaisujen toteuttaminen on Anttosen mukaan haastavaa siksi, että ne on toteutettava muualla kuin Suomessa tai EU:ssa ”Onko meillä rohkeutta esittää sellaista, että meidän rahoja käytetään investointeihin, jotka toteutetaan ihan jossain muualla?” kysyi Anttonen ja lisäsi, että ilmaston kannalta paras vastine rahoillemme saadaan Afrikasta.

Tynkkynen huomautti poliittisten päättäjien tarvitsevan entistä enemmän tietoa sellaisista ilmastoratkaisuista, jotka ovat toimineet muualla. Lisäksi hyville päätöksille tulee antaa Tynkkysen mukaan niiden ansaitsema kiitos muista poliittisista näkemyksistä huolimatta.

Hinnat kohdilleen

Panelistit olivat samaa mieltä hiiliveron tai jonkinlaisen hiili- tai ilmastopörssin tarpeellisuudesta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Monet näkivät ongelmana, etteivät tuotteiden tuotantohinnat heijasta niiden aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle. Häkämies lisäsi, että tällaisen mekanismin tuottamia varoja voisi käyttää siitä kärsivien yritysten toiminnanmuutosten helpottamiseen.

Lopuksi Oras Tynkkynen korosti, että tarvitsemme ilmastojohtajuutta. Anttonen ehdotti, että Suomi voisi ottaa ilmastopörssin edistämisen 2019 alkavan EU-puheenjohtajuuskautensa asialistalle.