Tasavallan presidentin esittely 13.1.2017

Valtioneuvoston viestintäosasto 13.1.2017
Tiedote

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.1.2017 seuraavat lait:

Laki ulkomaalaislain 193 §:n ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta (HE 234/2016 vp). Kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittely hajautetaan Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeuteen. Laki tulee voimaan 1.2.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että turvapaikkaa ja muuta kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyn hajauttamisen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan paitsi yleisesti myös siitä näkökulmasta, onko esityksen myötä kansainvälistä suojelua koskevia valitusasioita käsitteleviin hallinto-oikeuksiin saatu rekrytoitua riittävästi asiantuntevaa henkilökuntaa ja että lakivaliokunnalle annetaan asiasta selvitys elokuun 2018 loppuun mennessä. (OM lainsäädäntöneuvos Arja Manner 0295 150 450)

Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä (HE 109/2016 vp). Lailla eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä annetaan täydentävät kansalliset säännökset mainittua menettelyä koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen. Toimivalta turvaamismääräyksen antamiseen keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen. Ulosottomies vastaa turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta, jos turvaamisen kohteena oleva pankkitili sijaitsee Suomessa. Täytäntöönpanossa tarvittavat asiakirjat voidaan Suomessa toimittaa myös Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa asiakirjat edelleen ulosottomiehelle. Asetuksen mukainen menettely muistuttaa Suomessa mahdollisimman pitkälti oikeudenkäymiskaaren mukaisia turvaamistoimia ja niiden täytäntöönpanoa. Laki tulee voimaan 18.1.2017. (OM lainsäädäntöneuvos Mari Aalto 0295 150 502)

Laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 236/2016 vp). Lailla varmistetaan talousunionin vahvistamista koskevan sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano. Laista poistetaan valtioneuvoston harkintavalta selonteon antamiseen. Selonteon antaminen on aina valtioneuvoston velvollisuus, jos neuvosto toteaa merkittävän poikkeaman keskipitkän aikavälin rakenteellista rahoitusasemaa koskevasta tavoitteesta tai siihen johtavasta sopeuttamisurasta ja antaa suosituksen tarvittaviksi toimiksi. Lakia muutetaan lisäksi siten, että valtioneuvostolla on velvollisuus antaa julkinen kannanotto, jos Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan finanssipoliittista lakia ei ole noudatettu ja jos valtioneuvosto ei yhdy tähän johtopäätökseen. Laki tulee voimaan 20.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Anna Hyvärinen 0295 16001)

Laki opintotukilain muuttamisesta ja laki tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta (HE 229/2016 vp). Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa Suomessa opiskelevalla ja 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden takauksen määrä nousee 300 euroon. Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden osalta. Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee kymmenellä kuukaudella 54 tukikuukauteen. Tämän lisäksi tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Yhteensä 360 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukiaika on kuitenkin 57 tukikuukautta. Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan kahden vuoden määräajoin vain, jos tulorajat nousevat. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotus lasketaan 7,5 prosenttiin. Opintolainavähennyksessä ja opintolainahyvityksessä huomioon otettava lainan määrä säilyy ennallaan. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäävät edelleen asumislisän piiriin. Lait tulevat voimaan 1.8.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta. (OKM neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen 0295 330 110)

Laki sairausvakuutuslain 1 ja 9 luvun muuttamisesta, laki elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 1 luvun 7 §:n muuttamisesta, laki kansaneläkelain 5 §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki yleisestä asumistuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja laki toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 232/2016 vp). Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännöksiä muutetaan siten, että lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- tai avopuolisolla. Rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin puolisoihin sovelletaan samoja vanhempainpäivärahasäännöksiä kuin aviopuolisoihin. Samaa sukupuolta olevalle avioparille, joka adoptoi lapsen yhdessä, säädetään oikeus yhteen isyysrahakauteen. Lapsen isällä on lapsen hoidosta vastatessaan oikeus vanhempain- ja isyysrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa. Elatustukilakia muutetaan siten, että elatustuen esteenä on myös tilanne, jossa lapsi on syntynyt naisen ja miehen välisen avioliiton ulkopuolella eikä lapsen isyyttä ole lainvoimaisesti vahvistettu, mutta hänellä on kaksi elatusvelvollista vanhempaa. Sosiaaliturvalainsäädännön avoliittoa ja avopuolisoita koskevat säännökset muutetaan sukupuolineutraaleiksi. Lait tulevat voimaan 1.3.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. (STM hallitussihteeri Milja Tiainen 0295 163 579)

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 128/2016 vp). Haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä kohtuullistetaan ja selkeytetään eräiltä osin. Muutokset koskevat ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevaa sääntelyä. Pohjavesialueella tai enintään 100 metriä vesistön tai meren rannasta sijaitsevien kiinteistöjen tulee täyttää perustason puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Myös poikkeamisen myöntämisedellytyksiä lievennetään. Muilla kuin pohjavesialueella tai rannan läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen osalta perustason puhdistusvaatimuksen täyttäminen määräytyy kiinteistökohtaisesti. Vaatimus tulee täyttää, jos tehdään joko talousjätevesijärjestelmän korjaus- ja muutostyö tai uuden rakennuksen rakentamiseen rinnastettava korjaus- ja muutostyö. Kunta voi edelleen antaa perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Laki tulee voimaan 3.4.2017. (YM lainsäädäntöneuvos Erja Werdi 0295 250 312)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.1.2017 seuraavat nimitysasiat:

Filosofian tohtori, maa- ja metsätieteiden lisensiaatti, maa- ja metsätieteiden kandidaatti, professori, johtaja Mikael Philip Hildén, maa- ja metsätieteiden tohtori, maa- ja metsätieteiden kandidaatti, johtaja Seppo Juhani Rekolainen sekä tekniikan tohtori, diplomi-insinööri, ryhmäpäällikkö Olli Ilmari Malve korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksiksi 1.2.2017-31.1.2021. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)

Tekniikan tohtori, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri, professori Petri Olavi Kuosmanen 1.2.2017-31.1.2021 ja tekniikan tohtori, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri, professori Raimo Erik Sepponen 1.2.2017-30.4.2018 korkeimman hallinto-oikeuden yli-insinöörineuvoksiksi. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)
Käräjätuomari Kari Torsten Tapio Tuuli Espoon käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan ja käräjätuomari Mia-Maija Vuorinen Espoon käräjäoikeuden toiseksi täytettävään virkaan sekä kihlakunnansyyttäjä Timo Tapani Partanen Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2017 lukien, määräaikaisen käräjätuomarin, viskaali Ville Tapio Vuorialho Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan ja kihlakunnansyyttäjä Tuija Tellervo Forss Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.3.2017 lukien. (OM apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos 0295 150 428)

Hallinto-oikeustuomari Maria Anna Helena Salminen Helsingin hallinto-oikeuden ensiksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan, hallinto-oikeustuomari Pia Kristiina Repo Helsingin hallinto-oikeuden toiseksi täytettävään virkaan, määräaikainen hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Satu Susanna Aspelund Helsingin hallinto-oikeuden ensiksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan, määräaikainen hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Kaija Elisabet Sarasma Helsingin hallinto-oikeuden toiseksi täytettävään virkaan ja vakuutusoikeustuomari Tuula Anneli Hirsto vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.2.2017 lukien. (OM hallitusneuvos Anne Hallavainio 0295 150 458)