Tasavallan presidentin esittely 29.6.2016

Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote 297/2016
29.6.2016

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 29.6.2016 seuraavat lait:

Laki yhdistyslain muuttamisesta, laki yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n muuttamisesta ja laki uskonnonvapauslain muuttamisesta (HE 33/2016 vp). Yhdistyslakiin otetaan säännökset viranomaisaloitteisesta toimimattomien yhdistysten rekisteripoistosta. Lisäksi selvennetään yhdistyksen purkamista ja päätöksen pätemättömyyttä sekä helpotetaan rekisteri-ilmoituksia ja yhdistysrekisterin ajan tasalla pitämistä. Lisäksi tehdään vähäisiä teknisiä muutoksia yritys- ja yhteisötietolakiin ja uskonnonvapauslakiin. Laki yhdistyslain muuttamisesta ja laki uskonnonvapauslain muuttamisesta tulevat voimaan 1.7.2016. Laki yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n muuttamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (OM lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen 0295 150 264)

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki kansalaisuuslain 44 §:n muuttamisesta, laki rajavartiolain 27 §:n muuttamisesta ja laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 22 §:n muuttamisesta (HE 64/2016 vp). Maahanmuuttohallinnon tehtäviä siirretään poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Poliisille ja Rajavartiolaitokselle jää päätösten tiedoksi antamiseen, maasta poistamiseen ja ulkomaalaisvalvontaan liittyviä tehtäviä. Laeilla myös pannaan täytäntöön kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä uudelleenlaaditun direktiivin tutkintamenettelyä koskevat tietyt säännökset. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Laki rajavartiolaitoksen 27 §:n muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 1.7.2016. Ulkomaalaislain 4 §:n 2 momenttia, 95 b §:n 1 ja 2 momenttia, 96 §:n 1 momenttia, 97, 116 ja 117 §:ää sekä 197 §:n 2 momenttia sovelletaan jo 1.7.2016 lukien. (SM ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 43/2016 vp). Ulkomaalaislain perheenyhdistämisen edellytyksiä koskevia säännöksiä muutetaan. Kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytetään tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (SM erityisasiantuntija Tuuli Tuunanen 0295 488 658)

Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 44/2016 vp). Asevelvollisuuslain mukaan määräys kertausharjoitukseen on annettava vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan poiketa niiden harjoitusten osalta, jotka järjestetään sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen vuoksi ja jos Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve tätä edellyttää. Päätöksen määräajasta poikkeamisesta tekee tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Määräys nopeasti järjestettävään kertausharjoitukseen annetaan yksittäiselle asevelvolliselle enintään 30 päiväksi kerrallaan. Laissa säädetyt kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistetaan. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (PLM hallitussihteeri Perttu Wasenius 0295 140 603)

Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta ja laki puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a §:n muuttamisesta (HE 73/2016 vp). Maanpuolustuskorkeakoulun uudeksi tehtäväksi säädetään sotatieteellisiin korkeakoulututkintoihin sisältyvän opetuksen ja sotilasammatillisten opintojen yhteensovittaminen. Puolustusministeriön uudeksi tehtäväksi säädetään Maanpuolustuskorkeakoulun tiedepoliittisten tavoitteiden asettaminen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorille tulee mahdollisuus myöntää Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin arvo. Puolustusvoimista annettuun lakiin lisätään säännökset apulaisprofessorin ja apulaissotilasprofessorin viroista ja virkojen täyttömenettelystä. Lait tulevat voimaan 1.8.2016. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa vuoden 2016 loppuun mennessä puolustusvaliokunnalle selvityksen rahastotalousmahdollisuuden hyödyntämisestä Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnassa. (PLM hallitussihteeri Perttu Wasenius 0295 140 603) 

Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 51 luvun muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 6 luvun muuttamisesta, laki vakuutusedustuksesta annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalvelulain 1 ja 7 luvun muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain 2 a ja 150 §:n muuttamisesta, laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 2 ja 22 luvun muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 6 §:n muuttamisesta ja laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 65/2016 vp). Laeilla toteutetaan tarvittavat toimenpiteet markkinoiden väärinkäyttöä koskevan Euroopan unionin asetuksen noudattamiseksi sekä pannaan täytäntöön markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin säännökset markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin otetaan Finanssivalvonnan valtuudet määrätä asetuksen edellyttämiä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia. Seuraamusmaksun enimmäismääriä korotetaan. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin osalta enintään joko 15 prosenttia oikeushenkilön vuotuisesta liikevaihdosta tai 15 miljoonaa euroa, sen mukaan kumpi on suurempi. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään 5 miljoonaa euroa. Seuraamusmaksun enimmäismäärä voi kuitenkin aina olla kolme kertaa niin suuri kuin rikkomuksen johdosta saadut voitot tai vältetyt tappiot. Rikoslaissa kriminalisoidaan sisäpiirintiedon laiton ilmaiseminen. Laissa kriminalisoidaan lisäksi rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen peruuttamiseen ja muuttamiseen liittyvä sisäpiirintiedon käyttö sekä sisäpiirintietoon perustuvan neuvon käyttö. Rikoslain rangaistussäännösten soveltamisala laajennetaan direktiivin edellyttämällä tavalla. Lait tulevat voimaan 3.7.2016. (VM lainsäädäntöneuvos Janne Häyrynen 0295 530 346)

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 55 §:n muuttamisesta (HE 89/2016 vp). Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,61 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,39 prosenttia. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,14 prosenttiyksikköä liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen siten, että uusien ja laajentuvien tehtävien valtionosuusprosentti on 100. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (VM lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki 0295 530 414)

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista ja laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 59/2016 vp). Lailla hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista säädetään tukipalvelujen toiminnallisuuksista, palvelutuottajien vastuista ja tehtävistä sekä henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelystä tukipalvelujen tuottamiseksi. Lisäksi säädetään velvollisuuksista ja oikeuksista käyttää yhteisiä tukipalveluja. Lait tulevat voimaan 15.7.2016. (VM lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara 0295 530 023)

Laki autoverolain muuttamisesta (HE 34/2016 vp). Suomessa määräaikaisesti käytettävien leasing- ja vuokra-autojen verotusmenettelyä muutetaan siten, että ensirekisteröinnin yhteydessä on mahdollista hakea ennakkoon ajoneuvojen viennistä ulkomaille maksettavaa palautusta. Kun ennakkoon myönnettävä palautus vähennetään kannettavasta autoverosta, maksettavaksi jää vain ajoneuvon Suomessa tarkoitettuun käyttöaikaan suhteutettu osuus verosta. Kun ajoneuvo viedään maasta vuokrasopimuksen päättyessä, tasataan kaavamaisesti laskettu ennakkopalautus siihen todelliseen veron määrään, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientihetkellä. Autoveron vientipalautuksesta tehtävä 300 euron vähennys poistetaan ja pienin palautettava määrä alennetaan 500 euroon. Vientipalautuksen edellytyksiä muutetaan myös eräiltä muilta osin. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen 0295 530 719)

Laki tuloverolain 33 c §:n muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n muuttamisesta ja laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 91/2016 vp). Lakeihin lisätään viittaus direktiiviin 2014/86/EU, jolla on muutettu direktiivin 2011/96/EU liitteessä 1 olevaan A osaan sisältyvää luetteloa yhtiötyypeistä, joihin direktiiviä sovelletaan. Lait tulevat voimaan 4.7.2016. Lakeja sovelletaan taannehtivasti 1.1.2016 lukien. (VM erityisasiantuntija Anu Rajamäki 0295 530 398)

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 35/2016 vp). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Opetushallitus ylläpitää tutkintotoimikunnalle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisista tiedoista näyttötutkintojen suoritusrekisteriä. Lisäksi lakia tarkistetaan siten, että ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain kokeilua koskevia säännöksiä sovelletaan paitsi annettavaan valmistavaan koulutukseen niin myös suoritettavaan tutkintoon. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa säädetään, että vuosina 2016 ja 2017 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa voidaan opiskelijamäärän osalta muuttaa myös ilman hakemusta. Tämä on mahdollista niissä tilanteissa, joissa koulutuksen järjestäjä on toistuvasti tai ilman perusteltua syytä järjestänyt koulutusta järjestämisluvan enimmäismäärää vähemmän ja koulutuksen monipuolisen alueellisen tarjonnan turvaaminen tai koulutuksen järjestäjien tasapuolinen kohtelu valtion talousarvion rajoissa sitä edellyttää. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.8.2016. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta tulee voimaan 1.7.2016 ja on voimassa 31.12.2017 saakka. (OKM hallitusneuvos Virpi Korhonen 0295 330 391)

Laki yliopistolain muuttamisesta ja laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 66/2016 vp). Korkeakoulut voivat päätöksellään järjestää niiden tutkintoihin sisältyvän kielten ja viestinnän opetuksen yhdessä tai hankkia opetuksen toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Korkeakoululla on näin toimiessaan oikeus luopua osittain tai kokonaan itse antamasta tutkintoon kuuluvan kielten ja viestinnän opetusta. Säädös ei koske kielitieteiden eikä viestinnän alan tutkintoihin johtavaa opetusta, jonka tulee tapahtua kaikissa niissä korkeakouluissa, joilla on alan koulutusvastuu. Lait tulevat voimaan 1.8.2016. (OKM hallitusneuvos Immo Aakkula 0295 330 354)

Laki Opetushallituksesta (HE 80/2016 vp). Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistetään uudeksi virastoksi. Henkilöstö siirtyy uuden viraston palvelukseen ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen henkilöstön palvelussuhde muuttuu työsopimussuhteesta virkasuhteeksi. Uuden viraston nimeksi tulee Opetushallitus. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (OKM hallitussihteeri Antti Randell 0295 330 173)

Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta (HE 143/2015 vp). Määritelmät Suomen omista tarkentavista säännöksistä siitä mikä on kabotaasikuljetus ja milloin kabotaasi on tilapäistä kumotaan ja korvataan viittauksella asiaomaiseen EU:n säädökseen. Laki tulee voimaan 1.8.2016. (LVM hallitusneuvos Laura Eiro 0295 342 668)

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta, laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta, laki viestintähallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki maakaaren 9 a luvun 1 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain 93 a §:n muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain 56 b §:n muuttamisesta, laki ennakkoperintälain 6 a §:n muuttamisesta, laki veripalvelulain 11 §:n muuttamisesta, laki arvonlisäverolain 165 §:n muuttamisesta, laki verotililain 7 §:n muuttamisesta, laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 4 §:n muuttamisesta ja laki valmisteverotuslain 32 §:n muuttamisesta (HE 74/2016 vp). Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetulla lailla säädetään Viestintäviraston ja Väestörekisterikeskuksen tehtäväksi toteuttaa ne toimenpiteet Suomessa, joita EU:n sähköisen tunnistamisen yhteentoimivuusjärjestelmä edellyttää. Suomessa toimivilta vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmiltä vaaditaan vähintään samat luotettavuutta ja tietoturvaa koskevat vaatimukset kuin, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä vaaditaan unionin rajat ylittäviltä sähköisen tunnistamisen järjestelmiltä korotetulla varmuustasolla. Uutena vaatimuksena sähköisten tunnistuspalvelujen tarjoajille lisätään velvoite osoittaa palvelujensa vaatimuksenmukaisuus. Viestintävirasto valvoo luottamuspalveluista annetun EU:n lainsäädännön noudattamista. Muiden lakien muutokset ovat pääasiassa lakiviittauksia koskevia ja muita teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.7.2016. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sähköisen ensitunnistamisen toimivuutta ja kohtuuhintaisuutta erityisesti tunnistuspalveluiden markkinoiden liikkeellelähdön varmistamiseksi sekä tarvittaessa ryhtyy tunnistuspalveluiden markkinoiden liikkeellelähdön edellyttämiin toimenpiteisiin ennen luottamusverkoston käyttöönottoa. (LVM viestintäneuvos Kreetta Simola 0295 342 609)

Laki maantielain muuttamisesta, laki ratalain muuttamisesta, laki tieliikennelain 51 §:n muuttamisesta ja laki maankäyttö- ja rakennuslain 86 a §:n muuttamisesta (HE 49/2016 vp). Laeilla mahdollistetaan nykyistä laajemmin talousarviorahoituksen ulkopuolisen rahoituksen käyttö tie- ja ratahankkeiden toteuttamiseksi. Lisäksi mahdollistetaan tien- tai radanpitäjän osallistuminen muun kuin maantie- tai rataverkon rahoitukseen erityisistä syistä. Sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisessa tiealueelle siirrytään ilmoitusmenettelyyn eräissä tilanteissa. Tienvarsimainosten ja -ilmoitusten asettamisessa siirrytään ilmoitusmenettelyyn, ja mainosten ja ilmoitusten asettamisedellytyksiä kevennetään. Maanomistajan oikeutta vaatia kiinteistönsä lunastamista laajennetaan ja lisätään tie- ja ratasuunnitelmaan perustuvaa väylänpitäjän lunastusoikeutta. Oikeutta ohjata poikkeustilanteissa tilapäisesti yksityisille teille yleistä liikennettä laajennetaan ja maantiealueiden osittaisesta lakkauttamisesta otetaan lakiin säännökset. Rautateiden tasoristeyslupasäännöksiä tarkistetaan ja ratojen suoja- ja näkemäalueet tulevat suoraan lakiin perustuviksi koko valtion rataverkolla. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille siirretään eräitä radanpitoon liittyviä tehtäviä. Lakien rangaistussäännökset kumotaan. Hallinnollisia pakkokeinoja koskeva toimivalta siirretään aluehallintovirastolta tien- ja radanpitoviranomaisille. Valituslupajärjestelmä laajennetaan koskemaan kaikkia maantielain ja ratalain mukaisia asioita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kadunpitomenettelyä laajennetaan muutettaessa maantie kaduksi. Lait tulevat voimaan 15.8.2016. (LVM ylitarkastaja Eeva Ovaska 0295 342 354)

Laki kaivoslain muuttamisesta (HE 57/2016 vp). Kaivoslakiin tehdään muutoksia kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-alaan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaoloaikaan. Täytäntöönpanomääräystä koskeva sääntely ulotetaan koskemaan kullanhuuhdontaluvan myöntämistä koskevaa päätöstä. Kaivosviranomaiselle annetaan nykyistä laajemmat valtuudet määrätä kullanhuuhdonta-alueen pinta-alasta sekä luvan voimassaolosta, kun kyseessä on kullanhuuhdontaluvan jatkamista koskeva päätös. Lisäksi kaivosviranomaisella on mahdollisuus harkintansa mukaan myöntää toiminnanharjoittajalle oikeus aloittaa kullanhuuhdontatoimenpiteet kyseessä olevaa lupapäätöstä koskevasta muutoksenhausta huolimatta. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (TEM kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen 0295 064 216)

Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (HE 97/2016). Lailla kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoitetaan kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä merkittäviä investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Lisäksi säädetään velvoite sisällyttää laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten käyttöoikeussopimuksiin sopimuksen irtisanomisoikeutta koskeva sopimusehto. Tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Laki tulee voimaan 1.7.2016.  (STM hallitusneuvos Päivi Salo 0295 163 113)

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 7 §:n muuttamisesta (HE 84/2016 vp). Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia muutetaan siten, että maatalousyrittäjällä on sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden perusteella oikeus sijaisapuun riippumatta siitä, mitä työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä ansionmenetyskorvausta hänelle maksetaan. Lain muutoksella saatetaan maatalousyrittäjät mahdollisimman tasavertaiseen asemaan työkyvyttömyysperusteisen sijaisavun enimmäiskeston osalta, kuitenkin siten, että tästä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollisia toimenpiteitä sekä maatalousyrittäjille että viranomaisille. Tästä syystä sijaisapuperusteeksi otetaan myös vähintään 60 prosentin työkyvyn alentuman perusteella myönnetty määräaikainen tapaturmaeläke, kuitenkin enintään kolmen vuoden ajalta vahinkopäivästä taikka sitä vastaava liikennevakuutuslain mukainen korvaus, kuitenkin enintään kolmen vuoden ajalta liikennevahingosta. Samalla täydennetään sijaisapuperusteita tiettyjen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan estävien etuuksien osalta. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (STM hallitussihteeri Annika Parsons 0295 163 596)

Tupakkalaki, laki lääkelain 54 b §:n muuttamisesta, laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki terveydenhuoltolain 21 §:n muuttamisesta, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n muuttamisesta, laki tupakkaverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 21 §:n muuttamisesta, laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki tietoyhteiskuntakaaren 217 §:n muuttamisesta (HE 15/2016 vp). Tupakkalailla panaan täytäntöön EU:n uusi tupakkatuotedirektiivi. Lisäksi toteutetaan muita uudistuksia, joilla on terveyspoliittiset tavoitteet. Lait tulevat voimaan 15.8.2016. Tupakkalaissa on useita siirtymäaikaa koskevia säännöksiä. (STM lakimies Laura Terho 0295 163 550)

Laki perhehoitolain muuttamisesta (HE 86/2016 vp). Perhehoitolakia muutetaan siten, että toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkio nostetaan 775 euroon ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään vähintään yhdestä arkipäivästä kahteen vuorokauteen sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Lisäksi perhekodissa hoidettavien enimmäismäärää nostetaan laissa säädetyin edellytyksin enintään kuuteen. Päätoimisille perhehoitajille tulee tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. Lisäksi täsmennetään oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (STM lakimies Erkki Papunen 0295 163 298)

Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta, laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 85/2016 vp). Omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennetaan siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lakiin lisätään myös kunnalle velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Lisäksi lakiin tehdään perhehoitoa koskeva tekninen korjaus. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että sosiaalihuoltolain nojalla omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista peritään asiakasmaksu samoin perustein kuin omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa. Lait tulevat voimaan 1.7.2016. Omaishoidon tuesta annetun lain 3 a §:n säännöstä omaishoitajan valmennuksen järjestämisestä sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2018 lukien. (STM lakimies Erkki Papunen 0295 163 298)

Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (HE 76/2016 vp). Nykyisen 40 vuoden korkotukimallin rinnalle luodaan uusi 10 vuoden mittainen, kohdekohtainen ja yleishyödyllisyysvaatimusten ulkopuolella oleva korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Tavoitteena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja luoda edellytyksiä kohtuuvuokraisen asuntotuotannon lisääntymiselle suurissa kasvukeskuksissa. Korkotukilainaan liittyy aina myös valtion täytetakaus. Lainoitettavia asuntoja koskevat kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset jatkuvat 10 vuotta. Tämän jälkeen tuki- ja rajoitusaikaa voidaan lainansaajan hakemuksesta pidentää enintään 20 vuodella. Korkotuen määrästä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Laki tulee voimaan 1.8.2016. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää 40 vuoden korkotukimallin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, jotta mallin ehdot saadaan kannustaviksi. 2) Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö toimittaa valiokunnalle selvityksen korkotukimallien toimivuudesta vuoden 2018 loppuun mennessä. (YM hallitussihteeri Ville Koponen 0295 250 132)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan ja päätti varauman tekemisestä sekä vahvisti lain Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 63/2016 vp). Vuonna 1959 tehty lisäpöytäkirja koskee Euroopan neuvoston kehityspankille myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia. Suomi liittyi kehityspankkiin vuonna 1991, jolloin pankin perussäännössä ei ollut velvoitetta liittyä erioikeuksia koskevaan lisäpöytäkirjaan. Myöhemmin perussääntöön on kyseinen velvoite kirjattu, mistä syystä myös Suomen on tarkoituksenmukaista liittyä lisäpöytäkirjaan. Hyväksymisen yhteydessä tehdään seuraava varauma: ”Lisäpöytäkirjan 3 artiklan 2 kohta ei sido Suomea. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanon. Välitystuomiot pannaan täytäntöön välimiesmenettelylain (967/1992) 54 ja 55 §:n mukaisesti, mikä perustuu ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn New Yorkin yleissopimuksen määräyksiin. Lainsäädäntö soveltuu lisäpöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin välitystuomioihin. Välitystuomion täytäntöönpanoa koskeva hakemus toimitetaan käräjäoikeudelle.” Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Tasavallan presidentti hyväksyi lentoliikenteestä Gambian kanssa tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain lentoliikenteestä Gambian kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 82/2016 vp). Suomen ja Gambian kahdenvälisellä sopimuksella mahdollistetaan lentoliikennesuhteiden ja -markkinoiden kehittäminen maiden välillä. Sopimuksessa sovitaan siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoliikenteen harjoittajia käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Lisäksi sopimuksessa määrätään lentoliikenteen harjoittajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (LVM ylitarkastaja Suvi Nevalainen 0295 342 017)

Tasavallan presidentti hyväksyi lentoliikenteestä Uuden-Seelannin kanssa tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain lentoliikenteestä Uuden-Seelannin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 81/2016 vp). Suomen ja Uuden-Seelannin kahdenvälisellä sopimuksella mahdollistetaan lentoliikennesuhteiden ja -markkinoiden kehittäminen maiden välillä. Sopimuksessa sovitaan siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoliikenteen harjoittajia käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Lisäksi sopimuksessa määrätään lentoliikenteen harjoittajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (LVM ylitarkastaja Suvi Nevalainen 0295 342 017)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.6.2016 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainneuvos Helena Airaksisen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Afrikan Unionissa, ulkoasiainneuvos Pekka Puustisen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä, ulkoasiainneuvos Kari Alangon valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Eteläisen Afrikan kehitysyhteisössä sekä ulkoasiainneuvos Hannu Kyröläisen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Yhdistyneiden kansakuntien Wienissä sijaitsevissa kansainvälisissä elimissä, Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä, Kansainvälisessä Ydinkoekieltosopimusjärjestön valmistelutoimikunnassa sekä Kansainvälisessä korruptionvastaisessa akatemiassa. (UM henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen 0295 351 439)

Ulkoasiainneuvos Tarja Laitiaisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Timo Rannan valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan välillä. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Ulkoasianministeri Timo Soinin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Mika-Markus Leinosen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Chilen tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi tehty sopimus. (VM neuvotteleva virkamies Harri Joiniemi 0295 530 105)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 29.6.2016 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015 antaman kertomuksen johdosta sekä siihen liittyvän ulkoasiainvaliokunnan mietinnön merkittäväksi pöytäkirjaan. (UM lähetystöneuvos Nina Nordström 0295 350 104) 

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.6.2016 seuraavat nimitysasiat: 

Hallinto-oikeustuomari Jaakko Matias Kellosalo Vaasan hallinto-oikeuden ylituomarin virkaan 1.10.2016 lukien ja hallinto-oikeustuomari Pirjo Leena Pyhäjärvi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ylituomarin virkaan 1.7.2016 lukien. (OM hallitusneuvos Anne Hallavainio 0295 150 458)

Everstiluutnantti Vesa Valtonen puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan 1.8.2016-31.7.2020 väliseksi ajaksi. (PLM neuvotteleva virkamies Antti Korkala 0295 140 435)

Majuri Jari Kielenniva puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan 1.9.2016 – 31.8.2019 väliseksi ajaksi. (PLM neuvotteleva virkamies Antti Korkala 0295 140 435)