Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote 314/2014
13.8.2014
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät keskiviikkona 13. elokuuta 2014 Ukrainan ajankohtaista tilannetta.
Suomi korostaa neuvotteluratkaisun välttämättömyyttä. Sen toteutumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että Venäjä lopettaa separatistiryhmien avustamisen. Tätä on myös Euroopan unioni Venäjältä edellyttänyt.
Suomi on Ukrainan kriisin alusta alkaen todennut, että Venäjä on Ukrainaan kohdistuneilla toimillaan rikkonut kansainvälisen oikeuden keskeisiä periaatteita ja lukuisia yhteisesti sovittuja poliittisia asiakirjoja kuten ETYKin päätösasiakirjaa. Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on rikottu. Venäjän toimintaa ei voida hyväksyä.
Venäjä ei ole lopettanut tukeaan separatisteille. Näissä olosuhteissa Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden ainoa mahdollisuus on ollut vedota ja vaikuttaa Venäjään kohdistamalla siihen toimia, joiden tarkoituksena on saada se muuttamaan toimintalinjaansa.
Unionin rajoittavat toimet ovat olleet asteittaisia. Niitä on kohdennettu tahoihin, jotka ovat aktiivisesti edistäneet Krimin liittämistä Venäjään ja Itä-Ukrainan epävakauttamista. Kohdentamisen taustalla myös viimeisimmässä vaiheessa, kun päätettiin sektorikohtaisista toimista, on ollut arvio siitä, millä toimilla voisi olla eniten vaikutusta Venäjän politiikkaan.
Rajoittavista toimista ja ennen muuta Venäjän vastatoimista koituu myös unionille ja sen jäsenvaltioille kielteisiä vaikutuksia. Jos vaikutukset kohdistuvat kohtuuttomalla tavalla yksittäisiin maihin, kuten Suomeen, on tilannetta mahdollisuus tarkastella unionin tasolla.
Myös Ukrainan sisäinen kehitys on tärkeää tilanteen vakauttamiseksi. Maan talous ja hallinto kaipaavat syvällisiä uudistuksia. Vaalien kautta vahvistetaan poliittisen järjestelmän legitiimisyyttä. Lisäksi kansainvälisen yhteisön, erityisesti Euroopan neuvoston ja ETYJin, on autettava Ukrainaa jatkossakin täyttämään kansainväliset velvoitteensa mm. ihmisoikeuksien alalla, mukaan lukien venäjänkielisen vähemmistön asema.
Suomi on huolestunut tilanteen jatkuvasta kiristymisestä Ukrainan ja Venäjän sekä Venäjän ja länsimaiden välillä. Kielteinen kehityskierre tulisi saada pysäytettyä. Ukrainan tilanteen osalta kaikki ponnistelut löytää edellytykset neuvotteluratkaisulle ovat tärkeitä.
Euroopan unioni on Suomen kannalta keskeinen kanava vaikuttaa tilanteeseen. Unionin yhtenäisyys on Suomelle erittäin tärkeää. Suomen kahdenväliset naapuruussuhteet Venäjän kanssa ovat monipuoliset ja laajat. Olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvän keskusteluyhteyden säilyttäminen on olennaista EU:n ja Venäjän välillä kuten myös kahdenvälisesti.
Lisätietoja: osastopäällikkö Terhi Hakala, p. 0295 351 300, ulkoasiainministeriö.