”Tunnustus isänmaan hyväksi tehdystä työstä” – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta 100 vuotta

Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

"Tunnustus isänmaalta isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Sellaisena Suomen Valkoisen Ruusun perinne on säilynyt", tasavallan presidentti, ritarikuntien suurmestari Sauli Niinistö sanoi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 100-vuotisjuhlassa torstaina 16. toukokuuta Presidentinlinnassa.

Valtionhoitaja Mannerheim perusti SVR:n ritarikunnan sodan jälkeen 28.1.1919. Hän halusi tehdä eron sota-ajan palkitsemisen ja rauhan ajan ansioista annettavan valtiollisen tunnustuksen välillä: ”Se kertoo, että ritarikunnan tehtäväksi tuli palkita heitä, jotka olivat erityisellä tavalla ansioituneet nuoren tasavallan kehittämisessä ja vahvistamisessa”, presidentti Niinistö sanoi.

Entistä vahvempi, tasa-arvoisempi ja parempi maa

”On tärkeää, että järjestelmä elää ajassa ja tunnistaa yhteiskunnan muutokset. On voitava palkita myös ne henkilöt, jotka eivät etsi huomiota, mutta antavat paljon lähimmäistensä tukemiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Julkisen arvonannon osoittaminen kannustaa meitä rakentamaan Suomesta entistä vahvemman, tasa-arvoisemman ja paremman maan elää”, presidentti lainasi ritarikuntien historiateoksen saatesanojaan.

Kansleri emeritus Jaakko Iloniemi (oik.), kansleri emerita Aino Sallinen ja nykyinen kansleri Jussi Nuorteva (vas.). Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti kiitti puheessaan Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien entisiä ja nykyisiä hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä arvokkaasta työstä. ”Teistä kukin on kunniakkaalla toiminnallaan toteuttanut ja kehittänyt tätä Suomen omaleimaista ja kansainvälisesti arvostettua palkitsemisjärjestelmää.”

SVR:n juhlassa kohtasivat kolme Ritarikuntien kansleria: kansleri emeritus Jaakko Iloniemi, kansleri emerita Aino Sallinen ja nykyinen kansleri Jussi Nuorteva. He kertoivat kansleri-kronikassaan, miten kunniamerkkien jakoperusteet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä.

Mannerheim allekirjoitti SVR:n ritarikunnan ohjesäännön 16.5.1919. Sisällissota oli päättynyt päivälleen vuotta aiemmin. Ohjesäännön antamispäivä määrättiin ritarikunnan juhlapäiväksi.

Sekä Suomen Valkoisen Ruusun että Vapaudenristin ritarikunnan tunnukset on suunnitellut taiteilija, heraldikko Akseli Gallen-Kallela

Marsalkan hopeatorvet soivat juhlan alussa. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Juhlassa oli noin 140 vierasta. Eturivissä puolustusministeri Jussi Niinistö, kansleri Jussi Nuorteva, tasavallan presidentti, rouva Tellervo Koivisto, tohtori Pentti Arajärvi ja kenraali Jaakko Valtanen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia