Voima ja vahvuus vai jaettu järjestys? kysyttiin avauskeskustelussa

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kultaranta-keskustelujen sunnuntain avauskeskustelussa pohdittiin voiman ja vahvuuden kasvanutta merkitystä kansainvälisessä politiikassa. Keskustelijoita mietitytti sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen aseman heikkeneminen. Keskiöön nousi kysymys siitä, miten kansalaiset ja valtioiden johtajat saadaan vakuuttuneiksi sääntöperustaisen järjestelmän hyödyistä.

YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan Miroslav Lajčákin mukaan keskustelun otsikon kysymykseen on helppo vastata. ”Jaettu järjestys on ilmiselvästi oikea vastaus, kukaan ei voi ratkaista maailman ongelmia yksin.” Todellinen haaste hänen mukaansa on se, mitä teemme nyt kun voiman ja vahvuuden merkitys on korostunut. Lajčákin mukaan tilanne on kohdattu kieltämällä tai myötäilemällä, mutta nyt on aika taistella sitä vastaan.

Vielä suoremman sääntöperustaisen järjestelmän puolustuspuheenvuoron piti Carl Bildt. ”Kansainvälinen liberaali järjestys on ollut uskomaton menestys” totesi Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri. Bildtin mukaan viimeinen neljännesvuosisata on ollut ihmiskunnan historiassa paras ja sinä aikana on saavutettu asioita, joita monet pitivät mahdottomina. Bildtin mukaan tämän kaiken syy on globalisaatio.

OECD:n apulaissihteeri ja Suomen entinen pääministeri Mari Kiviniemi toi keskusteluun taloudellisen näkökulman kertomalla, mihin sääntöperustaista järjestelmää tarvitaan. Kivimäki huomautti, että hyödykkeiden ja palveluiden kauppa on kasvanut nelinkertaiseksi ja internetyhteyksien määrä räjähtänyt 90-luvun jälkeen. ”Paluuta ei ole”, hän totesi. Kivimäen mukaan sääntöperustaista järjestelmää tarvitaan kasvun tuottamien haasteiden ratkaisemiseen.

Sääntöperustaisen järjestyksen alennustila

Kun keskustelua johtanut CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie pyysi näkemyksiä maailman tilanteesta, kaikki olivat yksimielisiä sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen alennustilasta. Sitä pidettiin erityisesti pienten valtioiden tappiona. Syinä alennustilalle keskustelijat mainitsivat suurten valtioiden muuttuneet näkemykset. Bildtin mukaan Venäjä ja Kiina ovat halukkaita muuttamaan sääntöjä ja Yhdysvaltojen haluavan jopa kieltää ne kokonaan.

Alustusten jälkeen käytiin yleistä keskustelua keinoista, joilla sääntöperustaisen järjestelmän asema palautetaan.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja kysyi Bildtiltä, miksi hänen mainitsemansa sääntöperustaisen järjestelmän hyödyt eivät ole yleisemmin tunnustettuja. Bildtin mukaan hyödyt ovat olleet taloudellisia, mutta ihmisten huolet ovat kulttuurisia. Kulttuurista turvattomuutta Bildt piti ongelmana, ei niinkään taloudellista.

Lajčákin mukaan kansainväliset järjestöt eivät tällä hetkellä käytä täyttä potentiaaliaan ja samalla keskustelua käydään vähemmän. Lisäksi näkemykset kansainvälisen järjestelmän hyödyistä eivät tavoita kansalaisia. ”Olemme unohtaneet, että yritämme ratkaista heidän ongelmiaan. Meidän täytyy puhua samaa kieltä heidän kanssaan.”

Paremmat ajat?

Kivimäki muistutti, että globalisaatio on ilmiö, jota tulisi tutkia vielä enemmän, jotta voimme vastata sen haasteisiin entistä paremmin. Vastauksina näihin haasteisiin Kivimäki piti muun muassa parempia sosiaalisia turvaverkkoja sekä asuinratkaisuja. Lisäksi Kivimäki painotti yksityisen sektorin roolia kestävän kehityksen ratkaisujen löytämisessä ja rahoittamisessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kysyi, milloin keskustelijoiden mielestä paremmat ajat koittavat. Presidentti viittasi taloustieteilijä Joseph Schumpeterin luovan tuhon käsitteeseen ja arveli, että joskus muutos parempaan edellyttää ensin huonoja aikoja. Kaikki panelistit uskoivat sääntöperustaisen järjestelmän alennustilan vielä jatkuvan, mutta näkivät monia mahdollisuuksia toimia paremmin.