Vuoden 2020 Kultaranta-keskusteluissa pohdittiin koronapandemian jälkeistä aikaa: Jokainen pysähdys antaa mahdollisuuden etsiä uusia uria

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja pääministeri Sanna Marin Kultaranta-keskusteluiden päätöskeskustelussa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestettiin sunnuntaina 24. toukokuuta. Otsikolla Koronan jälkeen – millainen Suomi, millaisessa maailmassa? pidetyissä keskusteluissa pureuduttiin maailmanpolitiikan, talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin. 

Presidentti Niinistö, arkkiatri Risto Pelkonen ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski avasivat vuoden 2020 Kultaranta-keskustelut pohtimalla koronaviruksen vaikutusta elämän arvoon, tulevaisuuteemme ja siihen, mitä asioita pidämme tärkeinä.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että koronaviruspandemian seurauksena maailma, olemisemme ja ajatuksemme ovat hyvin nopeasti kääntyneet aivan toiseen asentoon. Arkkiatri Pelkonen kertoi uskovansa, että kun maailma pysähtyy, siitä alkaa uusi alku. Koronavirus on pysäyttänyt miettimään, mikä elämässä on tärkeää ja esimerkiksi toisten ihmisten arvostus on korostunut.

Arkkiatri Risto Pelkonen ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski Kultaranta-keskusteluiden avauskeskustelussa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

”Se, mikä vahvasti tulee mieleen, on juuri se toisen ihmisen tarve. Me elämme toisen ihmisen kautta ja sen vuoksi hyvä elämä on sitä, että me voimme myös toiselle tuottaa hyvää”, arkkiatri Pelkonen totesi. Adina Nivukoski jakoi ajatuksen: ”On ollut tosi hienoa nähdä, että ihmiset on tulleet yhteen ja kuitenkin suojelleet riskiryhmiä ja ylipäätään kaikkia läheisiä.” ”Niin, se on vähän niin, että hyvin voi, jos kukaan ei voi pahoin”, presidentti Niinistö tiivisti.

Presidentti huomautti, että vaikka koronaviruspandemia on kestänyt vasta muutaman kuukauden, on entinen jo vaihtunut uuteen. ”Siitä tietysti on jännä ajatella, että kun tästä kurimuksesta päästään eroon, palaammeko me noin vain siihen vanhaan ajatteluun ja tekemiseen?”

”Kyllähän tämä maailman meno on ollut sellainen, että tällaisia pysähdyksiä on ollut aiemminkin. Jokainen sellainen pysähdys muuttaa jollain tavalla, kuvitellaan mieluummin positiivisesti kuin negatiivisesti, ja antaa mahdollisuuden aloittaa uudelleen ja etsiä uusia uria”, arkkiatri Pelkonen sanoi. Samalla hän kertoi kantavansa huolta siitä, miten käy sille maapallon osalle, jossa on köyhyyttä ja kurjuutta. ”Heidän saaminen mukaan tähän uuteen maailmaan on kyllä suuri työ.”

Nivukoski kertoi pitävänsä tärkeänä tulevaisuuden kannalta, että juuri tällä hetkellä pidettäisiin toisistamme huolta: ”Kun kukaan ei nyt pääse kaatumaan tai tippumaan kelkasta, niin sen jälkeen pystyy omaa tulevaisuuttaan miettimään paljon paremmin.”

”Ja voihan siitä jäädä sekin, että kun sanotaan, ettei päästetä ketään tippumaan kelkasta, siitä tulisi normaali tapa”, presidentti Niinistö pohti.

Kultaranta 2020 avauskeskustelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, arkkiatri Risto Pelkonen ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kriisi kuin röntgenlaite, joka näyttää kansainvälisten järjestelmien heikkoudet ja vahvuudet

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski keskustelivat seuraavaksi maailman politiikan tulevaisuudesta. Esillä olivat muun muassa geopolitiikan tulevaisuus, Euroopan unionin tulevaisuuden rooli, rokotekehitykseen liittyvän valtapolitiikan vaara ja tieteen yhdistävä voima.

”Kriisi on kuin suurennuslasi, joka tekee jännitteet näkyviksi”, kuvaili Kalliokoski pandemian seurauksia. Urpilainen taas vertasi kriisiä ”röntgenlaitteeseen, joka näyttää yhteiskuntien ja kansainvälisten järjestelmien heikkoudet ja vahvuudet.” Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että Yhdysvaltain ja Kiinan suurvaltakilpailun väliset jännitteet ovat käyneet entistä selvimmiksi pandemian myötä. ”EU:lla voisi olla mahdollisuus toimia välittäjäroolissa”, arvioi Urpilainen vallitsevassa suurvaltapoliittisessa tilanteessa.

Hiski Haukkala painotti, että vielä on liian aikaista nähdä, millaiseksi pandemia lopulta muuttaa suurvaltojen välisiä suhteita ja mistä EU siinä itsensä löytää. Urpilaisen mukaan tulisikin kysyä, miten haluamme geopolitiikan kehittyvän pandemian jälkeen. Lisäksi tulisi nostaa keskusteluun kriisin kytkös turvallisuuteen terveys- ja talouskriisin pitkittyessä. Keskustelijat näkivät, että parhaimmillaan integraatio voi syventyä EU:ssa, mutta pahimmillaan pandemia heikentää unionin koheesiota entisestään. ”Jos kykenemme kriisin haasteet yhteisesti ratkaisemaan, tulee se vahvistamaan luottamusta”, kiteytti Urpilainen.

Matti Kalliokoski totesi tieteen näyttäneen voimansa kriisissä selviytymisessä. Rokotekehittelyyn liittyvästä valtapolitiikasta Haukkala arvioi, että ratkaisevaksi tekijäksi osoittautuvat ehdot, joilla mahdollinen rokote tulee olemaan saatavilla. EU pyrkii luoman pohjaa kumppanuuksille, kuten terveyspolitiikan yhteistyölle, täydensi Urpilainen.

Kultaranta-keskusteluiden ensimmäisessä teemakeskustelussa pohdittiin maailmanjärjestystä. Keskustelemassa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Mitä toimintoja koronan jälkeen elvytetään?

Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaan, entisen pääministeri Esko Ahon ja Nordic West Officen johtavan asiantuntija Anu Partasen talouteen painottuneessa keskustelussa todettiin pandemian tuoneen Euroopan pohjoisen ja etelän maiden talouden erot entistä selvemmin esiin. Sekä Aho että Siilasmaa nostivat keskusteluun EU:n esiin nousseita valuvikoja ja kehitystarpeita, kuten jäsenmaiden digitalisaation, sisämarkkinoiden kehittämisen ja euroalueen sisäiset eroavaisuudet.

Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa Kultaranta-keskusteluiden toisessa teemakeskustelussa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Elpymiseen tarvittava velkaantuminen puhuttaa paljon, mutta Siilasmaan mukaan sen käyttökohde tulisi miettiä hyvin tarkkaan: minkälaisia tulevaisuuden investointeja tullaan tekemään. Aho muistutti, että velkarahalla ei ongelmia varsinaisesti ratkaista, vaan tulee katsoa, miten Euroopan teknologista kilpailukykyä voidaan nostaa haasteesta selviytymiseksi.

Siilasmaa nosti esiin vetämänsä työryhmän johtopäätöksen siitä, mitä digitalisaatio voi voimavarana tarjota, mainiten esimerkkinä etätyön. Aho puolestaan lisäsi tähän kontekstiin etäkoulun osoittaman toimivuuden. Siilasmaa muistutti myös eurooppalaisten nojautumisesta tärkeisiin ulkomaalaisiin pilvipalveluihin, mikä on osoittanut niiden kehityksen tarpeen Euroopan resilienssin vahvistamiseksi.

Nordic West Officen johtava asiantuntija Anu Partanen muistutti hyvinvointivaltion rakenteiden ja eurooppalaisen sääntelyn verrattain hyvästä toimivuudesta pandemiassa, työnantaja- ja työntekijäpuolen mukanaolon tarpeen systeemitason elvyttämiskeskusteluissa ja pandemian mukanaan tuomissa uusissa arjen käytännöissä, kuten etätyöjärjestelyissä.

Kultaranta-keskusteluiden toisen keskustelun teemana oli talous. Keskustelemassa Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa, entinen pääministeri Esko Aho ja Nordic West Officen johtava asiantuntija Anu Partanen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tärkeimpänä luottamus

e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila Kultaranta-keskusteluiden kolmannessa teemakeskustelussa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Yhteiskuntaan keskittyneessä teemakeskustelussa e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila, kirjailija ja taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen pohtivat, miten Suomi selviää koronapandemiasta.

Juha Itkosen mukaan kevät on ollut suuri koettelemus, mutta se on tuonut esiin myös yhteiskuntamme vahvuuksia. ”Pohjimmiltaan tuntuu, että kriisi on paljastanut aika hyvin toimivan yhteiskunnan, jossa ihmiset luottaa toisiinsa, luottaa päättäjiin, luottaa tiedotusvälineisiin.”

Luottamusta pidettiin tärkeänä myös nuorten tulevaisuudenuskon ja talouden kannalta. ”Suomessahan luottamus on ihan maailman huipputasoa, nimenomaan ihmisten keskinäinen luottamus, joka myös ennustaa itse asiassa taloudellista kilpailukykyä”, Nelli Hankonen totesi.

Haavoittuvassa asemassa oleville haluttiin turvata palvelut. ”Voisiko tässä nyt hyödyntää tätä koronadigiloikkaa, mitä me ollaan yhteiskunnassa tehty, ja jollain tavalla sen lisäksi, että tarjoamme kasvokkain palveluita, myös enemmän siirtää näitä palveluita verkkovälitteisesti?” Hankonen kysyi. ”Se lisäisi alueellista tasa-arvoa ja saavutettavuutta ja myös lisäisi kriisin kestävyyttä jatkossa.”

Karina Jutila uskoi, että Suomi voi selvitä kriisistä hyvänä yhteiskuntana. Jutila kuvasi kevättä eräänlaisen mankelin läpi menemisenä. ”Se on kuitenkin näyttänyt, että meillä on auttamishalua, kykyä ymmärtää toinen toisiamme ja asettua toinen toistemme asemaan ja tuntea myötätuntoa, ja epävarmuuksienkin keskellä muodostaa päätöksiä.”

Kultaranta-keskusteluiden kolmannessa teemakeskustelussa pohdittiin koronan vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Keskustelemassa e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila, kirjailija ja taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Oikeudenmukaisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen

Vuoden 2020 Kultaranta-keskustelut päättyivät presidentti Niinistön, eduskunnan puhemies Matti Vanhasen ja pääministeri Sanna Marinin keskusteluun.

Pääministeri Sanna Marin Kultaranta-keskusteluiden päätöskeskustelussa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Koronavirustilanteen aikana valtionjohto on pitänyt paljon yhteyttä toisiinsa – pääasiassa etäyhteyksin – ja kyennyt uudesta tilanteesta huolimatta nopeaan päätöksentekoon. Kuten presidentti Niinistö asian tiivisti ”ei hallitukselta varmaankaan ole jäänyt mikään asia päättämättä tai laki eduskunnalta säätämättä.” Pääministeri Marin kiittikin keskustelun aluksi eduskuntaa heidän ripeästä työstään. Puhemies Vanhanen osoitti kiitoksensa myös kaikille suomalaisille erinomaisesta sopeutumisesta ja ohjeiden noudattamisesta.

Kultaranta-keskustelujen yleisö oli kiinnostunut kuulemaan presidentin, puhemiehen ja pääministerin arvion, miten EU selviää kriisistä ja mihin leiriin Suomi asemoituu koronakriisin hoidossa. Sekä pääministeri että puhemies olivat sitä mieltä, että esimerkiksi yhteisvastuusta puhuttaessa tulisi keskittyä itse asiaan sen sijaan, että keskityttäisiin mihin seuraan Suomi kuuluu. ”Vaikutusvaltaa täytyy olla kumpaankin suuntaan”, puhemies Vanhanen totesi.

Presidentti Niinistö näki, että etenkin talouden osalta EU:lla on edessään suuria haasteita, mikäli asioita selvitetään velan avulla: ”On palattava järjestyksen tielle. Ehkä helpotettava ja tavallaan puhdistettava pöytää ja sitten pidettävä se siistinä.” Pääministeri Marin uskoi esimerkiksi Saksan niin sanotun suunnan muutoksen koronan talousvaikutusten tasauksen suhteen kertovan, että asioita katsotaan nyt laajemmasta perspektiivistä kuin kansallisesta näkökulmasta. ”Kyse ei ole vain yksittäisistä välineistä vaan kyse on myös siitä, että onko luottamusta sille, että Eurooppa löytää yhteisen tien tästäkin eteenpäin.” Myös presidentti Niinistö peräänkuulutti yhtenäisyyttä: ”Mitä yhtenäisempi EU on, sen vahvempi se kykenee olemaan.”

Koronakriisin hoidossa keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan on jatkossakin kyettävä toimimaan vastaavissa tilanteissa. ”Yritysten pitää toimia pitkäjänteisesti ja oltava riittävän vakavaraisia”, puhemies Vanhanen kiteytti. Presidentti Niinistö piti läpileikkaavana periaatteena sitä, että taakkaa on kunkin kannettava kohdaltaan: ”Oikeudenmukaisuuden vaatimus seuraa välittömästi silloin, kun lähdetään leikkauslistoihin tai veronkorotuksiin. Kohdellaanko minua samalla tavalla kuin muita?”

Kultaranta-keskustelujen loppuun juontajat Rosa Kettumäki ja Antti Sahlström pyysivät vielä presidentiltä mielipidettä siihen, miten koronan jälkeen pääsemme eteenpäin. ”Tästä mennään eteenpäin luottamuksen kautta, ja muistamalla, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla”, presidentti Niinistö totesi.