Presidentti Halonen Välimeri-huippukokouksessa: Kiinnostus merialueisiin vahvistuu EU:ssa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen saapui sunnuntaina 13.heinäkuuta 2008 Riiasta Pariisiin osallistuakseen EU:n ja Välimeren maiden huippukokoukseen. Välimeren unionin ensimmäinen ja perustava huippukokous pidettiin Pariisissa 13.7. Sen on määrä tehostaa EU:n ja Välimeren alueen ennestäänkin vahvaa yhteistyötä. Maanantaina 14. heinäkuuta ohjelmassa olivat Ranskan kansallispäivän juhlallisuudet ja Ranskan presidenttiparin isännöimä lounas. Suomi on alusta alkaen ollut aktiivisesti mukana EU:n Barcelonan prosessina tunnetussa yhteistyössä. "Välimeren alueen vakauden ja kehityksen vahvistaminen on kaikkien etu, mikä toteutuu parhaiten yhteistyössä ketään poissulkematta", presidentti Halonen toteaa.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy toivotti presidentti Tarja Halosen tervetulleeksi EU:n ja Välimeren maiden huippukokoukseen Pariisiin. Kuva: Lehtikuva / Reuters/Charles Platiau

"Vahva yhteistyö Välimerellä heijastuu myönteisenä myös EU:n muuhun merelliseen yhteistyöhön, kuten Itämerelle ja nyt uudempana Mustanmeren alueelle.

Ympäristönsuojelu ja merenkulun turvallisuus ovat Itämeren ja Välimeren yhteisiä haasteita. Vuosi 2020 on itse asiassa molemmille tärkeä virstanpylväs. Siihen mennessä olisi nimittäin molempien merten tilan parannuttava tuntuvasti. Välimeren puhdistuminen asetettiin tavoitteeksi Kairon ministerikokouksessa vuonna 2006, kun taas Itämeren parantamiseen tähtäävä sangen kunnianhimoinen toimintaohjelma hyväksyttiin viime marraskuussa Puolassa pidetyssä kokouksessa.

Itämerellä meillä on hyviä kokemuksia muun muassa Suomen, Viron ja Venäjän välillä sovitusta alusten ilmoittautumismenettelystä, jolla on parannettu meriturvallisuutta. Paljon on saatu aikaan Itämerellä, mutta työtä on vielä edessä.

Muistan erityisellä lämmöllä sitä, että ulkoministerinä ollessani saatoin Espanjan silloisen ulkoministerin Javier Solanan kanssa sopia, että Barcelonan prosessin ensimmäinen ympäristöministereiden kokous pidettiin Suomessa 1997. Tärkeä uusi avaus oli myös ensimmäisen tasa-arvoa ja naisten asemaa käsitellyt ministerikokous, jonka Suomi järjesti puheenjohtajakaudellaan 2006.

Toivon, että Välimeren unionin perustaminen johtaa tämän näyttävän alun jälkeen myös hyvin käytännölliseen yhteistyöhön. Tämä merkitsisi esimerkiksi ympäristö- tai vaikkapa tietotekniikkahankkeita, joissa suomalaiset kansalaisjärjestöt ja yritykset voisivat olla mukana. Tähän on varmasti vielä hyvin pitkä matka, voitettavana voi olla niin organisatorisia kuin rahoituksellisiakin esteitä. Oma kokemuksemme Itämereltä on kuitenkin myönteinen ja puhuu yhteistyön puolesta."