Presidenttien yhteisartikkeli 15.7.2005: "Yhtenäisen Euroopan puolesta"

Artikkelin kirjoittajat: Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi Itävallan liittopresidentti Heinz Fischer Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga Portugalin presidentti Jorge Fernando Branco de Sampaio Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski Saksan liittopresidentti Horst Köhler Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen

Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten tulokset osoittivat, ettei eurooppalainen politiikka monien kansalaisten mielestä vastaa täysin heidän odotuksiaan. Vaikka kansalaisten enemmistö kannattaa hanketta yhteiseksi Euroopaksi, heitä huolestuttaa sen toteuttamistapa. Kansalaisista tuntuu, että he ovat jääneet syrjään sekä heidän tulevaisuutensa kannalta merkittäviä asioita että arkipäivän kysymyksiä koskevasta päätöksenteosta.

Keskeiset eurooppalaiset kysymykset eivät kyllin usein ole tulleet riittävän laajasti keskusteluun ennen kuin päätökset on tehty.

Monien mielestä sääntely EU:ssa vaikuttaa ylenpalttiselta. Päätöksentekomenettelyt jäävät liian usein epäselviksi ja päättäjät kasvottomiksi.

Kaiken muun lisäksi kansalaiset pitävät usein Brysseliä syntipukkina omien maidensa ongelmiin. Se antaa huonon kuvan hyvästä hankkeesta.

Olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan unioni tarvitsee vahvoja, vaikutusvaltaisia ja tehokkaita toimielimiä sekä avoimia menettelytapoja.

Euroopan unionin tasolla tulisi säännellä vain sellaisia asioita, joita kannattaa säännellä yhteisesti. Tarvitaan keinoja päättäjien ja kansalaisten välisen kuilun kuromiseksi umpeen. Euroopan perustuslaillisen sopimuksen tavoitteet – kansalaisten kuuleminen, avoimuus, demokratisointi ja tehokkuus – ovat edelleen ajankohtaisia. Kaikkien kansalaisten on voitava keskustella kaikkia EU:n kansalaisia koskevista kysymyksistä.

Kun työttömyys on korkealla ja talouskasvu hidasta, monet kansalaiset ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Euroopan on tarjottava heille todellisia tulevaisuudennäkymiä. Euroopan komissio toimii siis oikein keskittyessään politiikassaan kasvuun ja työllisyyteen. Jos kansalaiset kokevat, että EU:n jäsenvaltiot tarjoavat heille ja heidän lapsilleen uusia mahdollisuuksia työntekoon ja vaurastumiseen, he suhtautuvat myönteisesti Euroopan yhdentymiseen. Euroopan mallissa on keskeisellä sijalla sosiaalinen ulottuvuus, mutta myös taloudellisen perustan on oltava kunnossa.

Tällä hetkellä tärkein tehtävä on lisätä kansalaisten luottamusta Eurooppa-politiikkaan. Jokaiselle on tehtävä ymmärrettäviksi yhdentymisen edut. Meidän on ymmärrettävällä tavalla kerrottava kansalaisille, kuinka EU toimii, mitä se on saanut aikaan ja mihin se pyrkii ja miksi. Tämä on se keino, jolla kansalaiset saadaan kannattamaan Eurooppa-hanketta. EU ei voi lujittua eikä varsinkaan kehittyä edelleen ilman kansalaisten tukea ja yhteistyötä.

* * *

Nämä ovat vaikeita aikoja Euroopalle. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä hanketta yhteisestä Euroopasta. Meidän on vain palautettava mieleen, mitä kaikkea EU on antanut valtioille ja ihmisille, joita se yhdistää: Se on kasvattanut vaurautta ja vahvistanut taloutta, mikä antaa meille osaltamme mahdollisuuden muokata globalisaatiota. Se on tuonut vapautta ja oikeuksia monissa muodoissa. Ja ennen kaikkea unioni on suojannut meitä sodilta ja sortovallalta.

Luxemburgin pääministeri ja Euroopan unionin neuvoston edellinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on todennut, että Eurooppaa koskevien epäilysten ja turhautumien poistamiseen riittää käynti sankarihaudoilla. Tästä olemme ehdottomasti samaa mieltä. Euroopassa vallitsevaa rauhaa ei suinkaan voi pitää itsestään selvänä; sen eurooppalaiset oppivat aikoinaan katkeralla tavalla. Nykynuoret eivät pysty edes kuvittelemaan sotaa unionin jäsenvaltioiden välillä, ja näin kuuluu ollakin. Tämä on Euroopan integraation arvokkaimpia saavutuksia.

On myös selvää, että taloudellinen menestyksemme rakentuu Euroopan sisämarkkinoille. Sisämarkkinat ovat tuoneet vanhoihin jäsenvaltioihin vaurautta ja ne tarjoavat uusille jäsenvaltioille samoja mahdollisuuksia. Me haluamme toimivien markkinoiden rinnalle myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa. Tämä on eurooppalainen malli, joka voi taata kansalaisille vaurauden myös pitkällä aikavälillä.

Ainoastaan yhteisvoimin Euroopan kansakunnat pystyvät kilpailemaan ja menestyksekkäästi neuvottelemaan esimerkiksi sellaisten maiden kanssa kuin Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Kiinassa on peräti 1,3 miljardia asukasta ja Intiassa 1,15 miljardia; Kiinan vuosittainen talouskasvu on 9 % ja Intian 8,5 %. Vain taloudellisesti vahva Eurooppa, joka on solidaarisesti yhtenäinen, voi muokata globalisaation voimia ja antaa globalisaatiolle välttämättömänä pitämämme sosiaalisen ulottuvuuden. Siten voimme toimia esikuvana koko maailmalle.

Sisämarkkinat merkitsevät kilpailua, ja kilpailu edellyttää ponnistelua ja joustavuutta. Reilu kilpailu merkitsee myös parempia tuotteita ja palveluja kuluttajille. Ei ole muuta tietä eteenpäin, jos haluamme ylläpitää ja laajentaa vaurauttamme.

Euron käyttöönotto oli merkittävä kehitysaskel, myös poliittisesti. Se on ratkaisevasti tukenut rahapolitiikan vakautta, matalaa korkotasoa, avoimuutta, rahaliikenteen kustannusten vähentämistä, rahoitusmarkkinoiden integraatiota ja ihmisten liikkuvuutta. Tästä hyötyvät myös euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot.

* * *

Tähänastisia saavutuksia ei pidä heittää hukkaan vaan meidän on päinvastoin pidettävä lujasti kiinni tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tehdäksemme tämän meidän on kuitenkin tiedettävä, mitä haluamme.

Euroopan unioni on jo nyt paljon enemmän kuin pelkkä vapaakauppa-alue. Alun alkaenkin EU on ajateltu poliittiseksi projektiksi. EU on yhteisö, jolla on yhteinen päämäärä ja yhteiset arvot ja periaatteet. Näihin sisältyvät vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio, moniarvoisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden on sitouduttava entistä vahvemmin tiedon ja innovatiivisuuden edistämiseen pitkän aikavälin kasvun ja työllisyyden perustana ja tehtävä entistä määrätietoisemmin työtä rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Vain siten jäsenmaiden taloudet saadaan dynaamisemmiksi.

Euroopan unionin on esiinnyttävä maailmalla yhtenäisesti. Ainoastaan siten Eurooppa voi olla taloudellisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä ja osallistua maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Tätä odottavat myös meidän kansainväliset kumppanimme.

* * *

Nyt on rauhallisesti pohdittava, kuinka Eurooppa saadaan takaisin oikealle väylälle. Mistä pitäisi aloittaa?

- Tarvitsemme EU:n, joka on demokraattisempi, avoimempi ja tehokkaampi. Tämä on omien etujemme mukaista ja tärkeää pärjätäksemme globalisaatiossa.

- Tarvitsemme menettelytapoja, jotka lisäävät kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, ja kansalaiset on otettava mukaan yhteisen Eurooppa-hankkeemme toteutukseen ja jatkokehitykseen. Tämän vuoksi meidän on pohdittava, miten EU:n kansalaiset voivat niin pitkälti kuin mahdollista ilmaista yhdessä mielipiteensä Euroopan asioista.

- Meidän tulee tehdä aikaisempaa tiiviimmin yhteistyötä turvallisuuskysymyksissä ja terrorismin torjumiseksi. Sen ovat viime aikojen terrori-iskut jälleen osoittaneet.

- Tarvitsemme suurempaa valmiutta kompromisseihin ja enemmän solidaarisuutta. Tämä on Eurooppa-hankkeen perusedellytyksiä ja kaikkien jäsenvaltioiden edun mukaista.

- Euroopan on valmistauduttava kohtaamaan tulevaisuus. Meidän on investoitava Euroopan vahvuuksiin: innovaatioon, viestintään, koulutukseen ja tutkimukseen. Meidän on selvitettävä, mitä me Brysseliin maksamme ja miten rahamme käytetään. Tästä on sovittava pikaisesti ja sopimukseen varmasti myös päästään.

Nyt meidän on todella käytettävä sovittu harkinta-aika hyväksi. Emme saa lannistua, vaan meidän on pysyttävä lujina ja osoitettava neuvokkuutta.

* * *

Euroopan unionin "avoimien ovien politiikka" on osoittautunut menestyksekkääksi. Uudet jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopalle uutta voimaa ja uusia mahdollisuuksia.

Nyt meidän on ajan kanssa opittava elämään 25 jäsenvaltion unionissa ja totuteltava eurooppalaiseen identiteettiin, joka perustuu yhteiseen historiaan, yhteiseen kulttuuriin ja yhteisiin arvoihin. Nämä vaikuttavat arkielämäämme ja määrittävät yhteistä Eurooppaamme. Laajentumissuunnitelmaan on sovellettava "pacta sunt servanda" -periaatetta: sopimukset on pidettävä. Jäseniksi pyrkivillä mailla on oltava realistinen tulevaisuudenkuva, mikä myös kannustaa niitä perusteellisempiin uudistuksiin ja eurooppalaisten normien omaksumiseen. Kaikkiin hakijamaihin on sovellettava samoja jäsenyysehtoja, joihin sisältyy demokratia, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen.

Monissa maissa vietetään jo kesälomia. Monet meistä voivat nauttia Euroopan kauneudesta ilman rajamuodollisuuksia, ja useissa tapauksissa meidän ei tarvitse edes vaihtaa rahaa. Tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, miten kaikki voivat hyötyä Euroopasta.

Emme halua luopua kaikesta tästä, vaan meidän on hyödynnettävä mahdollisuus toimia yhteisen, yhtenäisen Euroopan puolesta ja kannettava siten vastuumme myös tulevista sukupolvista.




Artikkeli julkaistu 15.7.2005 seuraavissa päivälehdissä:
"Frankfurter Allgemeine Zeitung" (Saksa)
"Der Standard" (Itävalta)
"Repubblica" (Italia)
"Helsingin Sanomat" (Suomi)
"Dena" (Latvia)
"Gazeta Wyborcza" (Puola)
"Publico" (Portugali)