Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Yrittäjän päivän pääjuhlassa Kiasmassa 5.9.2011

Tämän päivän globaaliyhteiskunta muuttuu hyvin nopeasti. Ihmisten käsitys sekä omasta itsestään, kanssaihmisistään että muutoin ympäröivästä maailmasta tulee todennäköisesti jatkossakin kehittymään yhtä voimakkaasti. Emme enää selviä vain sillä, mitä meitä aikaisemmat sukupolvet ovat kehittäneet. Tarjolla olevan tiedon määrä kasvaa ennennäkemättömästi.

Tarvitaan kykyä hallita tietoa, mutta myös nähdä, kuulla tai kokea asiat uudella tavalla. Nämä kyvyt ovat olleet aina taiteen ja muun kulttuurin tekemisen välttämätön edellytys. Nyt tätä tuoreesti näkemisen taitoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Näitä ominaisuuksia edellytetään tietysti myös yrittäjiltä. Mutta sen toivoisi olevan tuttua vanhastaan teille yrittäjille. Onhan monen menestyvän yrityksen takana uusi, innostava, alkuun ehkä rohkeakin toimintaidea, joka on luovan ajattelun tulos.

Vastaavasti taiteilijat - oli kyse sitten musiikista, kirjallisuudesta tai kuvataiteesta -, ovat paitsi taiteeseen, niin myös yrittämiseen liittyvien haasteiden edessä. Noin viidennes taiteilijoista toimii itse yrittäjinä. Taiteilijan yrittäjyydestä on sanottu, että se ei ole perinteistä. Yrittäjyys on taiteilijalle pikemmin käytännön vaatima työväline kuin tavoite. Suuri osa taiteilijoista joutuu tullakseen toimeen yhdistämään samanaikaisesti monenlaisia työnteon juridisia muotoja. Tämä yhtälö on haasteellinen niin taiteilijoiden toimeentulon kuin työttömyysturvan, verotuksen ja eläketurvankin kannalta. Globalisaation myötä nämä mahdollisuudet, mutta myös riskit esimerkiksi tekijänoikeusriitojen kannalta ovat tulleet aikaisempaa suuremmiksi.

Taiteen pitää löytää ostajansa ja tukijansa. Kulttuurin tukena tarvitaankin monia tahoja: julkista valtaa, yksityisiä sponsoreita ja kulttuurin kuluttajia sekä säätiöitä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Moni menestynyt yrittäjä on tehnyt nimensä tunnetuksi myös kulttuurin tukijana esimerkiksi säätiöitä, palkintoja tai taidekokoelmia perustamalla. Taiteen ja tieteen tekemisen kannalta säätiöiden rahoitus on suorastaan elinehto maassamme.

Päättynyt kaunis kesä oli täynnä erilaisia kulttuuritapahtumia. Muutaman kesäkuukauden aikana suomalaiset aktivoituvat kulttuurin suurkuluttajiksi ja myös kulttuurin tekijöiksi. Monella suomalaisella kulttuuritapahtumalla on myös välitön taloudellinen merkitys kotipaikalleen ja sen yrittäjille. Lyhytaikaisen hyödyn lisäksi siitä on laajempaakin hyötyä: pienetkin paikkakunnat voivat tulla kulttuuritapahtumistaan tunnetuiksi Suomessa tai jopa koko maailmassa. Siitähän on toki hyötyä ja iloa kaikille.

Taloudellinen hyöty ei ole kaiken mitta, mutta taide voi tuottaa myös työtä ja toimeentuloa meilläkin paljon nykyistä enemmän ihan Ruotsin mallin mukaan. Mutta ennen kaikkea se antaa meille ihmisille tarkemman näön, herkemmät korvat ja vahvemman sydämen nähdä tätä maailmaa.

* * *

Kulttuuriin sijoittaminen kannattaa. Siihen voi sijoittaa rahaa, mutta siihen kannattaa sijoittaa myös aikaa, vaikka molemmista olisikin pulaa. Kulttuuri on meidän hyvinvointimme ja elämänlaatumme lisääjä. Se on yksilön identiteetin muovaaja ja hänen henkisen kasvunsa edellytys. Olemme samalla asialla. Toivon, että Presidenttifoorumissa muutama viikko sitten vilkkaasti alkanut ja mediassakin jatkunut kulttuurikeskustelu saa nyt uutta puhtia.

Toivotan teille hyvää juhlaa, ja mielenkiintoisia keskusteluja.