Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Ruotsin kuninkaan ja kuningattaren valtiovierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 26.8.2003

Teidän Majesteettinne, Teidän Kuninkaallinen Korkeutenne Kruununprinsessa Victoria, Hyvät naiset ja herrat,

Toivotan Teidät lämpimästi tervetulleiksi neljännelle valtiovierailullenne Suomeen. Päättymässä oleva kaunis kesä olisi tuskin voinut saada arvokkaampaa huipennusta kuin Teidän Majesteettienne vierailu.

Suomea ja Ruotsia yhdistävät tänään monet tekijät uudessa globalisoituvassa ympäristössämme. Molemmat maat ovat aina olleet riippuvaisia ulkomaankaupasta, mutta nyt haasteemme ovat maailmanlaajuiset. EU on taloudellinen kotialueemme, jonka syntyminen on poistanut esteitä talouselämämme keskinäiseltä yhdentymiseltä. Maailmanmarkkinoilla olemme kohdanneet perinteisesti kilpailijoina, mutta nykyään yhä useammin yhdistämme voimamme eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten haasteiden edessä.

Toistuvasti on käynyt myös niin, että Suomi ja Ruotsi ovat kahdenvälisen yhteistyönsä kautta raivanneet tietä yhteispohjoismaiselle tai pohjoismais-balttilaiselle yhteistyölle. Olen kertonut avoimesti medialle oman käsitykseni, että Itämeren alueen yhteistyö olennaisesti helpottuisi, jos kaikilla alueen EU-mailla olisi tulevaisuudessa yhteinen valuutta. Seuraamme luonnollisesti suurella mielenkiinnolla ja ruotsalaisten päätösvaltaa kunnioittaen käynnissä olevaa kansanäänestystänne.

Lähialueemme on muutoinkin muutoksessa. Itämeren poliittis-maantieteellinen kartta piirrettiin uusiksi runsas vuosikymmen sitten ja uusi muutos on edessä Baltian maiden ja Puolan toivottavasti tullessa Euroopan unionin jäseniksi ensi keväänä. Kylmän sodan päättyminen ja suuri yhteiskunnallinen murros muutti Venäjän EU:n tärkeäksi yhteistyökumppaniksi, mikä on avannut aivan uusia mahdollisuuksia myös Suomelle ja Ruotsille. Tavoitteemme on laaja hyvinvoinnin alue, johon kuuluisivat myös lähialueet EU:n itäpuolella.

Suomen ja Ruotsin talouselämän yhdentyminen on uudella tavalla korostanut ruotsin kielen merkitystä Suomessa. Pyrimme uuden kielilainsäädännön avulla turvaamaan ruotsin kielen säilymisen elävänä myös uusissa olosuhteissa. Vastaavasti ruotsinsuomalainen kulttuuri ja suomi kotimaisena kielenä Ruotsissa on saamassa aivan uuden käyttöarvon sen lisäksi, että kulttuurin monipuolisuudella on oma itseisarvonsa kaikissa olosuhteissa. Asema kansallisena vähemmistönä on lisännyt ruotsinsuomalaisten itsetuntoa ja voi koulutus- ja kulttuuripolitiikan tehostuessa ajan myötä myös edesauttaa sitä, että suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri säilyvät sukupolvelta toiselle. Globalisoituvassa maailmassa oman kulttuuri-identiteetin merkitys korostuu. Euroopan unionin sisällä sekä ruotsi että suomi ovat pieniä kieliä, mutta globaalisesti ne ovat maailman yli 6 800 kielen perheessä vielä suuria. Tarvitsemme kuitenkin sekä omia että EU:n yhteisiä voimia säilyttääksemme tämän kulttuurillisen rikkauden.

Yhteisiä ponnisteluja tarvitaan myös ympäristömme suojeluun. Minulla oli ilo osallistua viime viikolla Teidän Majesteettinne ja kruununprinsessa Viktorian kanssa WWF:n Itämeri-seminaariin Tukholmassa. Kaunis kesämme on muistuttanut meitä maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta ja sen vakavista seurauksista eri puolilla Eurooppaa ja myös täällä Itämerellä. Ilmastopolitiikalla on yhä suurempi merkitys kansainväliselle yhteistyölle, mitä helpottaisi Kioton pöytäkirjan pikainen voimaantulo. Samalla kun me täällä Pohjolassa jatkamme ponnistuksiamme Itämeren pelastamiseksi, meidän on määrätietoisesti toimittava maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan tehostamiseksi.

Teidän Majesteettinne, Kruununprinsessa Victoria,

Maillamme on pitkä yhteinen historia, joka varmasti muistuttaa itsestään myös lukuisten ystävällisten kutsujen muodossa. Tänä vuonna Haminan kaupunki täyttää 350 vuotta. Tämän ohella Haminan maantieteellinen asema ja historiallinen merkitys muistuttaa meitä yhteisestä edustamme ylläpitää hyviä naapurisuhteita Venäjään, jonka vanha pääkaupunki Pietari täytti tänä keväänä 300 vuotta. EU:n pohjoisen ulottuvuuden avulla on mahdollisuus entistä tiiviimpään hedelmälliseen alueelliseen yhteistoimintaan Venäjän kanssa.

Lukemattomat sukupolvet ovat vuosisatojen saatossa rakentaneet kansojemme yhteistä historiaa. Menneeseen kuuluu kärsimystä, menetyksiä ja uhrauksia, mutta vielä enemmän onnea ja menestystä. Uudessa Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa me tarvitsemme toisiamme vähintään yhtä paljon kuin menneinä vuosisatoina. Kansamme odottavat sekä levottomuuden että toiveikkuuden tuntein tulevia muutoksia. Yhdessä me voimme parhaiten vaikuttaa siihen, että kansamme saavat vastaisuudessakin elää turvassa ja hyvinvoivina.

Sallikaa minun kohottaa malja kansojemme erinomaisille suhteille ja läheiselle yhteistyölle sekä Teidän Majesteettienne henkilökohtaiseksi onneksi ja menestykseksi.