Presidentti Halonen Ahvenanmaalla: Kokemukset itsehallinnosta olleet menestystarina

Presidentti Tarja Halonen ja Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemies Roger Nordlund. Kuva: Nya Åland

“Itsehallinto on elävä ja ajan myötä kehittyvä suhde”, tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi avatessaan Ahvenanmaan maakuntapäivät 1. marraskuuta 2011. Presidentti Halonen korosti olevansa Ahvenanmaan itsehallinnon voimakas puolustaja. ”Valtakunnan puolella lainsäätäjän ja hallinnon on tunnettava Ahvenanmaan erityisasema ja sen perusteet ja otettava ne huomioon päätöksissään ja toiminnassaan. Yleensäkin vähemmistöjen aseman turvaamista tulee pitää kunnia-asiana Suomessa.”

”Suomen perustuslaki edellyttää presidentin seuraavan tarkoin Ahvenanmaan asioita. Mutta olen tehnyt sen myös oman vakaan kiinnostukseni vuoksi. Olen käynyt presidenttinä – ja usein myös puolisoni kanssa –  Ahvenanmaalla säännöllisesti.”

Maakuntapäivien puhemies Roger Nordlund antoi puheessaan lämpimät kiitokset presidentti Haloselle työstä, jota hän on tehnyt Ahvenanmaan ja itsehallinnon puolesta. “Olette puolustanut ja kunnioittanut itsehallintoa oikealla tavalla sekä oikeudellisesti että poliittisesti – myös kovassa ja kylmässä vastatuulessa”, puhemies Norlund sanoi. “Olette tehnyt syvän vaikutuksen meihin ahvenanmaalaisiin – ja luonut luottamusta.”

Molemminpuolista työtä

Presidentti Halonen puhui myös Ahvenanmaan rauhaninstituutissa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa. ”Suomen ja Ahvenanmaan kokemukset itsehallinnosta ovat olleet menestystarina, joka ansaitusti on myös kansainvälisesti tunnettu”.

Presidentti Halonen muistutti, että itsehallinto on vaatinut molemminpuolista työtä ja hyvää tahtoa. ”Itsehallinto on elävä mekanismi, johon vaikuttavat sekä osapuolet että muuttuva maailma”, hän sanoi. Keskeistä on, miten valtio turvaa asukkaiden kulttuuri-identiteetin, ja myös ihmisoikeudet, demokratian ja oikeusturvan. ”Käsitykseni mukaan Suomi on tässä mielessä onnistunut turvaamaan ahvenanmaalaisten kulttuurin ja oikeudet. Tämän uskon jatkossakin toteutuvan.”

Presidentti Halonen toivoi, että ahvenanmaalaisia nuoria rohkaistaisiin hakeutumaan opiskelemaan manner-Suomeen. Hänen mukaansa juuri opiskelevien nuorten pitäisi saada hyvä suomalaisen päätöksenteon ja hallinnon tuntemus. ”Ruotsin kielen taidon heikkeneminen muualla Suomessa voi merkitä maakunnan suuntautumista yhä enemmän Ruotsiin.”

Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välinen suhde elää ja kehittyy myös tulevaisuudessa, presidentti Halonen sanoi. ”Kehittyäkseen se tarvitsee kuitenkin luottamusta puolin ja toisin. Suhteen pitäisi olla valmiihin muutoksiinkin, kunhan ne tehdään molemmin puolin avoimesti ja reilusti. Uskon Ahvenanmaan ja muun Suomen suhteen täyttävän nämä edellytykset jo nyt ja toivottavasti myös jatkossa.”

• 1.11.2011 Puhe Ahvenanmaan maakuntapäivien avajaisissa
• 1.11.2011 Puhe Ahvenanmaan rauhaninstituutissa