Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Latvian tasavallan presidentin Vaira Vike-Freibergan valtiovierailun juhlaillallisilla 25.4.2006

(muutosvarauksin)

Minulla on ilo toivottaa teidät, arvoisa presidentti ja professori Freibergs, tervetulleiksi Suomeen. Tiedän, että monien vierailujen ja tapaamisten johdosta te tunnette Suomen ja meidät suomalaiset hyvin.

Suomalaisten ja latvialaisten välillä on pitkät ja vahvat historialliset siteet. Kahdenväliset suhteemme ovat tiiviit ja erittäin hyvät. Asumme saman meren äärellä ja alueellinen yhteistyö on jo pitkään yhdistänyt meitä. Yksilötasolla latvialaisilla ja suomalaisilla on elämäntavoissa, arvoissa ja tunteissa paljon yhteistä. Molemmille kansoille esimerkiksi läheinen suhde luontoon on tärkeää.

Ystävyysseuratoiminnalla ja kaupunkien yhteistyöllä on jo pitkät perinteet samoin kuin järjestöjen ja yksityishenkilöiden kulttuuri- ja muulla yhteistyöllä. Historian eri vaiheissa nämä yhteydet eivät ole koskaan täysin katkenneet.

Arvoisa presidentti, avaatte huomenna täällä Helsingissä latvialaisen taidemaalarin Janis Rozentâlsin näyttelyn. Näyttelyn saaminen tänne Helsinkiin on hieno kunnianosoitus maidemme välisille kulttuurisuhteille. Rozentâlsilla oli poikkeuksellisen läheinen suhde Suomeen. Hän vietti runsaasti aikaa Suomessa ja hänen vaimonsa oli kuuluisa suomalaissyntyinen laulajatar Elli Forssell. Suomessa perustettu Latvian ystävyysseura on nimetty Janis Rosentâlsin mukaan.

Teimme puolisoni kanssa valtiovierailun Latviaan toukokuussa 2001. Vierailuni aikaan osui Eurooppa-päivä (9. toukokuuta), joka omalla tavallaan symboloi maanne käynnissä ollutta kehitystä. Latvia oli tuolloin määrätietoisesti etenemässä kohti jäsenyyttä Euroopan unionissa. Samoin on toteutunut tavoitteenne NATOn jäsenyydestä.

Muistelen mielihyvällä saamaamme ystävällistä vastaanottoa ja vieraanvaraisuutta sekä mahdollisuutta tutustua läheltä Latvian aktiiviseen valmistautumiseen uuden kohtaamiseen. Kahdenvälisissä suhteissamme elettiin silloin nopeasti laajenevan ja monipuolisen yhteistyön vaihetta. Yhteisenä tavoitteenamme on ollut demokratian ja oikeusvaltion vakiinnuttaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansalaisyhteiskunnan rakentaminen. Yhteistyöalueita ovat olleet erityisesti ympäristö, oikeus- ja poliisihallinto, rajavalvonta ja kieliohjelma.

Maidemme välinen kauppa on kasvanut ja useat opetus- ja tutkimuslaitokset ovat vakiinnuttaneet kiinteät yhteistyösuhteet. Suomalaiset ovat nousseet yhdeksi suurimmista matkailijaryhmistä Latviassa. Kevään jääkiekon MM-kisat tuovat varmasti lukuisan määrän suomalaisia Riikaan.

* * *

Me suomalaiset haluamme olla kehittämässä Euroopan unionia, joka perustuu avoimuudelle ja jäsenvaltioiden tasa-arvoisuudelle. EU:n on oltava uskottava kansalaisten silmissä. Kansalaiset tuntevat unionin omakseen vain kokemalla arkielämässään jäsenyyden myönteisiä vaikutuksia.

Oma Itämeren alueemme on tärkeä yhteistyöalue. Merenkulku ja liikenne sekä ympäristökysymykset ovat hyviä esimerkkejä yhteistyöalueista, joissa voimme saavuttaa tuloksia parhaiten yhdessä. Lähiympäristömme muokkaamiseen meillä on monia välineitä. Latvia on nykyään Viron ja Liettuan tavoin Pohjoismaisen investointipankin jäsen, ja Itämeren valtioiden neuvosto kattaa alueen kaikki maat.

Suomi toimii kuluvan vuoden jälkipuoliskon EU:n puheenjohtajamaana. Ulkosuhteissa keskeisinä tavoitteinamme ovat muun muassa EU – Venäjä -yhteistyön kehittäminen, pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen ja yleensä EU:n ulkosuhdetoiminnan tehostaminen. Hyvät kahdenväliset suhteet auttavat puheenjohtajuuden hoitoa, ja myös tässä luotamme Latvian tukeen.

Globalisoituvan maailman nopeasti muuttuvien haasteiden ja uhkien kohtaamisessa eivät suuretkaan toimijat pärjää yksin. Niin suuret kuin pienetkin maat kantavat huolta tulevaisuudesta. Meidän on oltava aloitteellisia oman ja koko kansainvälisen yhteisön huomisen rakentamisessa. Toimimalla aktiivisesti Yhdistyneissä kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä työskentelemme vakaan kehityksen, oikeudenmukaisemman ja turvallisemman maailman hyväksi.

Globalisaation haasteisiin vastaaminen edellyttää sitoutumista realistisiin kilpailukykytavoitteisiin sekä kestäviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin arvoihin. Erityisen tärkeää on sijoittaminen inhimillisiin voimavaroihin. Elinikäinen oppiminen ja yleensä osaamisen ja innovaatioiden tukeminen on meille tärkeää. Suomessa olemme halunneet pitää kiinni hyvinvointiyhteiskuntamallistamme. Se antaa turvaa ihmisten arkielämään ja on varmasti edesauttanut Suomea nousemaan yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.

Arvoisa presidentti, te olette toiminut tehtävässänne vuosina, jolloin Latvian tavoitteet EU:n ja NATOn jäsenyydestä ovat toteutuneet. Te olette puhunut maanne puolesta eri yhteyksissä ja vahvistanut sen asemaa kansainvälisen yhteisön toimijana.

Arvostan käymiämme keskusteluja ja näkemysten vaihtoa, joihin toivon meillä olevan mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa – esimerkiksi eurooppalaisten presidenttien tapaamisissa.

Kohotan maljan teidän, arvoisa presidentti ja professori Freibergs, kunniaksi, Latvian ja sen asukkaiden menestykselle sekä maittemme hyvien suhteiden edelleen kehittymiselle!