Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 22.4.2008

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe UNCTAD XII Accrassa Ghanassa 22.4.2008

"Delivering on development: the role of UNCTAD" (muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Ensiksi haluan kiittää teitä, tohtori Supachai, siitä, että olette kutsunut minut tänne pitämään puheenvuoron aiheesta "Kehityksen toteuttaminen: UNCTADin rooli" tälle korkea-arvoiselle kuulijakunnalle. Olemme tehneet yhteistyötä useissa yhteyksissä kuten toimiessani yhdessä Tansanian Benjamin Mkapan kanssa puheenjohtajana Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa, jonka suositukset ovat saaneet laajaa kannatusta myös Afrikan unionin piirissä. Yhteistyömme tiivistyi edelleen vuosina 2005 ja 2006 sen jälkeen, kun kutsuitte minut jäseneksi UNCTADin "viisaiden ryhmään" (Panel of the Eminent Persons of UNCTAD).

Tämä Accran konferenssimme alkoi vasta toissapäivänä, mutta jo nyt se on osoittanut, kuinka monipuolinen kaupan ja kehityksen asialista on. Olemme keskustelleet monista kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden mahdollisuuksista ja haasteista globalisaatioksi kutsutussa monimutkaisessa prosessissa. Olimmepa henkilökohtaisesti globalisaatiosta mitä mieltä hyvänsä, kaksi asiaa ovat selviä: meidän on muutettava globalisaatiota reilummaksi ja meidän on jatkuvasti tuettava maailman köyhimpiä ja vähäosaisimpia maita, jotta ne pystyvät kohtaamaan haasteensa ja parantamaan mahdollisuuksiaan osallistua maailmantalouteen.

Kahdestoista UNCTAD-konferenssi järjestetään mielenkiintoisena ajankohtana: Dohan kauppaneuvottelukierros jatkuu yhä, Monterreyn konsensuksen arviointikokous on tämän vuoden lopussa ja vuosituhattavoitteiden saavuttamista arvioidaan niin ikään tänä vuonna.Taaksepäin katsomisen sijaan meidän tulee kuitenkin keskittyä tulevaisuuteen: kuinka teemme siitä paremman, kuinka saamme sen aikaan tehokkaammin ja tuloksellisemmin, ja kuinka saamme sen aikaan nopeammin. Sanalla "se" tarkoitan tukeamme kehitysmaille. Tässä on tämänkin konferenssin perimmäinen tarkoitus: antaa UNCTADille parempi ja selkeämpi tehtävä.

Vuosituhattavoitteet ovat minulle hyvin tärkeät, eivätkä vain siksi, että toimin yhdessä Namibian presidentin Sam Nujoman kanssa puheenjohtajana vuosituhatkokouksessa. Tavoitteet valittiin ja hyväksyttiin osoituksena kansainvälisen yhteisön poliittisesta tahdosta kääntää kehityksen pyörää siten, että jokainen valtio voi siihen osallistua.

Monet meistä ovat huomauttaneet, että vuosituhattavoitteita ei olla saavuttamassa. Meillä on edessämme lupauksia, joita ei ole vielä täytetty. Vuosituhattavoitteisiin voidaan päästä, mutta toimeen on ryhdyttävä heti. Vuosituhattavoitteiden tulisi olla lähtökohtana myös täällä Accrassa, kun päätämme UNCTADin seuraavien neljän vuoden toimintalinjoista. Oikeilla keinoilla ja tahdolla me tulemme onnistumaan.

Palataan vuoteen 2005, jolloin pääsihteeri Supachai miltei ensi töikseen päätti perustaa "viisasten ryhmän". Siitä tehtiin hallituksista riippumaton elin, jolla oli laaja tehtävänanto pohtia kuinka UNCTADin kehitysroolia ja sen vaikuttavuutta voitaisiin tehostaa. Keskustelimme useissa kokouksissa muun muassa UNCTADin strategisesta suunnasta, työtavoista ja merkityksestä tämän päivän maailmassa.

Tässä vaiheessa paneelin jäsenet esittivät useita kysymyksiä, ja ymmärsimme, että UNCTADin näkemyserot olivat usein väärinymmärryksiä, jotka johtuivat siitä, että samoista asioista puhuttiin eri sanoin. Tavoitteemme oli ja on edelleen tehdä UNCTADista parempi, fokusoidumpi ja merkittävämpi, jotta se voisi paremmin auttaa kehitysmaita. UNCTADia tulee vahvistaa uudistamisen kautta.

On muistettava, että UNCTADin vahvistaminen liittyy laajempaan poliittiseen asiayhteyteen, etenkin YK:ssa meneillään oleviin uudistuksiin.

YK:n järjestelmän uudistuksen tarkoituksena on saada YK toimimaan tehokkaammin, jotta se voisi paremmin palvella meitä kaikkia rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kaikenlaisen kehityksen alalla. UNCTAD on osa YK:n kehitysarkkitehtuuria ja meidän on varottava kohdistamasta rajallisia resurssejamme tarpeettomiin päällekkäisyyksiin muiden järjestöjen kanssa.

YK:n uudistuksen eteneminen oli "viisaiden ryhmälle" tilaisuus määrittää UNCTADin vahvuuksia osana YK:n järjestelmää, ja luulen meidän onnistuneen tässä. Ryhmä antoi suosituksensa raportissa nimeltä Enhancing the Development Role and Impact of UNCTAD (UNCTADin kehitysroolin ja vaikuttavuuden tehostaminen) kesäkuussa 2006. Vuonna 2007 UNCTADin hallitustenvälisessä käsittelyssä hyväksyttiin useita suosituksiamme, ja jotkut niistä ovat edelleen pöydällä tämän konferenssin esityslistalla.

Kehitysmaiden integrointi maailmantalouteen ja kansainväliseen kauppaan on UNCTADin päätavoite. Tähän tehtävään on suhtauduttava nöyrästi. Sitä voi lähestyä monella eri tavalla, eikä mikään lähestymistapa ratkaise kaikkia ongelmia. Kun UNCTAD-konferenssit aloitettiin vuonna 1964, niille oli selkeä tilaus. Nyt meidän tulee määritellä UNCTADin rooli suhteessa muihin talousjärjestöihin, kuten maailmankauppajärjestö WTO, Bretton Woods -instituutiot ja OECD. UNCTADilla olisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa tehtäväänsä, jos se keskittyisi perusteellisemmin vain muutamiin ydinkysymyksiin. UNCTADin haaste on määrittää strateginen asemansa, keskeiset tehtäväkokonaisuutensa ja asiantuntijuutensa.

Kauppa on vahva kehitystyökalu, mutta se ei ole taikasauva, joka toisi hyötyä kaikille. Kaupalla on tärkeä merkitys kehitysprosessissa, ja kehityssmaat tarvitsevat siinä tukea. On myös muistettava, että kehitysmaat ovat itse vastuussa kehityksestään, jota kehittyneet maat voivat avustaa. Aid for Trade -ohjelma on yksi avustusaloite, johon UNCTADin pitää jatkossakin panostaa muun muassa laajalla analyyttisella kokemuksellaan.

UNCTAD on saanut hyviä tuloksia investointien, teknologian, vähiten kehittyneiden maiden ja kaupan kehitykseen liittyvien näkökohtien alalla. Loogista olisikin, että UNCTAD toisi korkeamman profiilin analyysi- ja tutkimusohjelmaansa enemmän esille. Työn kohteita on selvennettävä uudessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.

UNCTADin teknisen avun toteuttaminen liittyy läheisesti YK:n järjestelmän toimenpiteisiin tällä alalla. Lisäksi avunantajien koordinaatio, avustusohjelmien yhteensovittaminen ja vaikutusten arviointi ovat keskeisiä kysymyksiä, joita monissa järjestöissä ja valtionhallinnoissa tarkastellaan.

UNCTADia kehotetaan yhdistämään voimansa YK:n muiden järjestöjen tai yhteistyökumppanien kanssa, jotta UNCTADin panos saataisiin yhdistettyä yhteisiin toimenpiteisiin, minkä kautta niiden vaikuttavuus ja näkyvyys paranisi. On olemassa yhteistyörakenteita kuten YK:n kehitysryhmä. Laajempia koko järjestelmän yhtenäisyyttä ja synergiaa koskevia kysymyksiä käsitellään YK:n korkean tason koordinointielimessä, jonka toimintaan UNCTAD myös osallistuu.

Nykymaailmassa menestyvät ne, jotka onnistuvat keskittämään toimintansa muutamalle vahvuusalueelle. UNCTADin tapauksessa näitä vahvuusalueita voisivat olla esimerkiksi investoinnit, hyödykkeet, kehitysmaiden keskinäinen kaupankäynti ja alueellinen integraatio. UNCTADin on kiinnitettävä erityistä huomiota Afrikkaan ja vähiten kehittyneisiin maihin.

Investoinnit ja investointipolitiikkaa koskevat julkaisut UNCTADin työn kulmakiviä. Maailman investointiraportti (World Investment Report) on arvostettu julkaisu, jonka johtava asema on säilytettävä. Energiavajeeseen, ruokakriisiin ja kestävään kehitykseen liittyen sen merkitys on nykyään erityisen tärkeä. Hyödykkeitä koskevat kysymykset ovat olleet UNCTADin asialistalla sen perustamisesta lähtien.

En voi olla korostamatta vielä kerran, kuinka tärkeää vähiten kehittyneiden maiden kanssa tehtävä työ on yleensä ja UNCTADin kannalta erityisesti. Tähän on keskitetty vain vähäinen osa UNCTADin rajallisista henkilö- ja rahoitusresursseista, mutta siitä huolimatta työ on saavuttanut kansainvälistä arvostusta. Täällä Accrassa meidän on annettava UNCTADille vahvat valtuudet vahvistaa vähiten kehittyneiden maiden kanssa tehtävää työtä Brysselin toimenpideohjelman puitteissa ja Sao Paulon toimintaohjelmassa luvatulla tavalla.

UNCTADin on keskityttävä vahvuuksiensa tehostamiseen talouden asiantuntemuksen alalla ja tuotava tämä asiantuntemus kansainvälisen kehitystyöyhteisön käyttöön. Meidän ei pidä yrittää tehdä kaikkea, ei edes kaupan ja kehityksen alalla, koska meillä ei yksinkertaisesti ole resursseja tehdä kaikkea, mitä voisimme tehdä. Yhteistyö muiden hallitustenvälisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa toisi UNCTADin lähemmäksi kansainvälisen yhteistyön ja vuoropuhelun valtavirtaa. Ilman yhteistyötä onnistumisen mahdollisuudet ovat heikommat, ja on olemassa marginalisoitumisen vaara. UNCTADin on aktiivisesti pyrittävä yhteistyöhön YK-perheen piirissä sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Maailman investointifoorumi on hyvä esimerkki tällaisesta monien tahojen välisestä yhteistyötä kuten "viisaiden ryhmä" on todennut.

UNCTAD on tienhaarassa. Kuten aiemmin sanoin, UNCTADin haastena on löytää itselleen strateginen asema ja sen mukainen tehtäväkokonaisuus. Sen on osoitettava merkityksensä kaikille jäsenilleen. UNCTAD tarvitsee onnistumisia, kenties nyt enemmän kuin koskaan. Me emme aseta UNCTADin roolia kyseenalaiseksi, mutta UNCTADin on sopeutettava itsensä paremmin tämän päivän maailmantilanteeseen ja muutosnopeuteen. Avoin keskustelu UNCTADista ja sen roolista on jatkunut hallitusten välillä jo kaksi vuotta. Nyt täällä Accrassa on päätöksenteon hetki.

UNCTADilla on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa toimintaansa. UNCTAD esimerkiksi tietää ja tuntee WTO:n kysymykset ja prosessit sekä kehitysmaiden kauppa- ja kehitysstrategiat, ja sillä on valmiuksia kaupan analysointiin ja tutkimukseen. Tämän ja teknisen yhteistyön kautta se voi olla tärkeä toimija Aid for Trade -aloitteen toimeenpanemisessa.

Kuten jo sanoin, kauppa on vahva kehityksen työkalu. Tämä on klisee, mutta sitä ei voi korostaa liikaa. UNCTADin historia osoittaa, että kun me maailman valtiot yhdistämme voimamme ja osoitamme vahvaa yhteistä vastuuta ja sitoutumista, voimme muuttaa maailmaa - ja olemme jo muuttaneetkin. Ghana on tehnyt hienoa työtä tämän tapaamisen järjestämiseksi.

Haluan kiittää presidentti Kufuoria ja hänen hallitustaan vieraanvaraisuudesta. Nyt on päätöksenteon aika. Päätän puheeni näihin sanoihin ja toivotan meille onnea, jotta voisimme täällä Accrassa uudistaa ja vahvistaa UNCTADia tulevien vuosien varalle.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 25.4.2008

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi