Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Georgian presidentti Mikheil Saakashvilin virallisen vierailun juhlapäivällisillä 11.10.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Arvoisa presidentti, sallikaa minun vielä kerran toivottaa teidät ja seurueenne lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Vierailunne on historiallinen. Vaikka kansojemme väliset suhteet ulottuvat kauas menneisyyteen, olette ensimmäinen Georgian presidentti, joka tekee virallisen vierailun Suomeen. Lähes tasan kaksi vuotta sitten nautimme puolisoni kanssa vieraanvaraisuudestanne Georgiassa, kun teimme virallisen vierailun kauniiseen maahanne.

Meillä on ollut tänään tilaisuus keskustella monista asioista, joissa intressit ovat yhteneväiset. Vierailu antaa teille mahdollisuuden oppia tuntemaan meitä suomalaisia ja maatamme paremmin – mukaan lukien Ahvenanmaan, joka on Suomen itsehallinnollinen ja demilitarisoitu maakunta.

Globalisaation haasteisiin vastaaminen edellyttää sitoutumista kestävään ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen kehitykseen. Olen sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskuntamallimme ja investoinnit koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä innovaatioihin ovat Suomen menestyksen avaintekijöitä. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Vuoden 2007 Transparency Internationalin korruptiovertailu arvioi jälleen Suomen vähiten korruptoituneeksi maaksi – tällä kertaa yhdessä Tanskan ja Uuden-Seelannin kanssa.

Maidemme välisten talous- ja kauppasuhteiden laajentamiselle on myös selkeitä mahdollisuuksia. Suomalaisliikemiehet ovat löytämässä Georgian uudelleen ja toivoisin, että Suomi on kiinnostava kohde myös teidän yrityksillenne. Tältä osin onkin myönteistä, että mukananne matkustaa yritysvaltuuskunta.

Yhteydet maidemme välillä ovat laajentuneet monin tavoin. Parlamenttiemme ja ystävyysseurojen välinen kanssakäyminen sekä think-tank -yhteistyö ovat merkittävästi edistäneet siltojen rakentamista paitsi maidemme myös pohjoisen ja etelän välille. Pohjoismaiden ja Baltian parlamenttien puhemiesten kaksi viikkoa sitten tekemä vierailu Georgiaan on hyvä esimerkki tiivistyneestä dialogista maanne kanssa.

Naapurivaltioiden ja alueiden väliset hyvät suhteet ovat erittäin tärkeitä kaikille maille. Olemme hyötyneet paljon yhteistyöstä Pohjoismaiden, viiden pohjoisen sisaren kanssa sekä Itämeren alueen yhteistyöstä – puhumattakaan jäsenyydestämme Euroopan unionissa. Me tuemme Mustanmeren alueen yhteistyötä, jossa voidaan hyödyntää Itämeren alueen yhteistyön hyviä esimerkkejä. Mielestämme erilaiset alueelliset toiminnot täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile keskenään.

* * *

Vain neljä vuotta on kulunut ruusuvallankumouksesta Georgiassa. Hallituksenne on kohdannut ja tulee jatkossakin kohtamaan valtavia haasteita uuden valtion rakentamisessa sekä tarvittavien uudistusten toteuttamisessa. Useiden kansainvälisten indikaattorien mukaan Georgia on suoriutunut erittäin hyvin. Tehtävää on luonnollisesti vielä paljon, ja prosessin pitäminen myönteisellä tiellä on tärkeää.

Suomi tukee aktiivisesti Georgian uudistusprosessia – sekä kahdenvälisesti että EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Yhdistyneitten kansakuntien kautta. Ensimmäinen alueelle nimitetty Euroopan unionin erityisedustaja oli kokenut suomalainen diplomaatti, suurlähettiläs Heikki Talvitie. Olen myös iloinen voidessani todeta, että Etyjin tämän hetkinen puheenjohtajamaa Espanja on päättänyt nimittää suurlähettiläs Terhi Hakalan Etyjin Georgian mission johtoon.

EU:n naapuruuspolitiikan toimintaohjelmat hyväksyttiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuosi sitten. Tämä merkitsi huomattavaa askelta unionin ja Georgian välissä suhteissa. Olemme erittäin iloisia siitä, että Georgia on aloittanut toimeenpanoprosessin erittäin vakavasti. Huomion kohdistaminen toimeenpanoon on keskeistä, ja se tulee edistämään maanne kehitystä.

Meidän tulee aktiivisesti tukea EU:n, Euroopan neuvoston ja Etyjin välistä tiiviimpää yhteistyötä. Nämä järjestöt perustuvat yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin demokratian edistämisestä sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta. Kaikkien kolmen järjestön yhtenäinen toiminta edistää tehokkaasti yhteisten turvallisuutta ja taloudellista hyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttamista kaikkialla maanosassamme.

* * *

Suomi toimii Etyjin puheenjohtajamaana vuonna 2008. Odotamme mielenkiinnolla työskentelyä teidän ja muiden osallistujamaiden kanssa samassa avoimessa ja yhteistyön hengessä kuten aikaisemmin. Monet tämän päivän haasteet ovat samoja, joita käsittelimme jo Etyjin Helsingin huippukokouksessa 1992, kun Georgia liittyi järjestöön. Katsomme, että järjestöllä on yhä paljon työtä tehtävänä, etenkin demokraattisten instituutioiden vahvistamisessa Etyj-alueella.

Abkhazian ja Etelä-Ossetian ratkaisemattomat konfliktit – yhdessä Vuoristo-Karabahin tilanteen kanssa – ovat vakavia esteitä vakaudelle, hyvinvoinnille ja hyville naapuruussuhteille Etelä-Kaukasuksella. Liian monta vuotta on kulunut ilman merkittävää edistystä rauhanprosesseissa. ”Ei sotaa, ei rauhaa” -tilanne voi helposti synnyttää toisenlaisia uhkia koko alueelle.

Suomi antaa täyden tukensa kaikille keinoille löytää rauhanomaisia ja pysyviä ratkaisuja konflikteihin. Kaikki keinot on käytettävä keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi konfliktien osapuolten välillä. Arvoisa presidentti, teidän henkilökohtainen sitoutumuksenne ja päättäväisyytenne on ratkaisevan tärkeää tässä suhteessa.

Globalisoituneessa maailmassa, jossa rajojen merkitys vähitellen vähenee ja ihmiset eri maista ja kulttuureista ovat läheisissä tekemisissä toistensa kanssa, voimme kaikki oppia suuren runoilijan Shota Rustavelin viisaista sanoista: ”Kaikki mitä annat toisille kuuluu sinulle, kaikki mitä yrität pitää itselläsi tulee katoamaan ikuisesti”.

Arvoisa presidentti, haluan kohottaa maljan teidän ja seurueenne kunniaksi ja Georgian kansan onneksi ja menestykseksi sekä tulevalle yhteistyölle maidemme välillä.