Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kazanin yliopistolla Tatarstanissa 10.11.2010

(muutosvarauksin)

Haluan lämpimästi kiittää Kazanin yliopistoa minulle myönnetystä kunniatohtorin arvosta. Yliopistollanne on maineikas, yli 200-vuotinen historia. Kazanin yliopisto on yksi Venäjän vanhimmista ja moni arvostettu venäläinen yhteiskunta- ja kulttuurivaikuttaja on opiskellut täällä. Antamanne tunnustus on minulle suuri kunnia.

Suomella ja Tatarstanilla on historialliset siteet toisiinsa. Täältä lähti ihmisiä – usein kauppiaita – 1800-luvun lopulla kohti luodetta ja osa heistä päätyi Suomen alueelle. Tataarit sopeutuivat – tai nykykielellä kotoutuivat – hyvin maahamme ja ovat olleet rakentamassa yhteiskuntaamme. Islamilainen seurakunta perustettiin Suomeen jo 1925 ja sen virallinen asema tunnustettiin yhtenä ensimmäisistä maista Euroopassa. Tänään Suomen tataariyhteisö on kooltaan noin 800 henkeä – ei todellakaan suuri, mutta aktiivinen.

Vierailuni Tatarstaniin on osa valtiovierailuani Venäjälle, ja kyseessä on myös ensimmäinen Suomen tasavallan presidentin virallinen vierailu tasavaltaanne.

* * *

Olen iloinen, että Tatarstan on ilmaissut kiinnostuksensa lisätä yhteistyötä maamme kanssa nimenomaan koulutuksen, tutkimuksen sekä innovaation aloilla. Kazanin yliopisto on jo tehnyt yhteistyötä Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa. Aiemmin tänään tapasin erään täällä opiskelevan suomalaisen, mutta jo 1800-luvulla Suomesta on lähtenyt opiskelijoita Kazaniin.

Suomi on luonnonvaroiltaan suhteellisen köyhä maa – toisin kuin Tatarstan. Suomalainen hyvinvointi on rakennettu inhimillisiä voimavaroja hyödyntäen osaamisen varaan. Me emme pysty kilpailemaan määrässä, ainoastaan laadussa.

Suomen koulutusjärjestelmä ei ole syntynyt hetkessä vaan on kehittynyt vuosien myötä, pitkäjänteisellä työllä. Järjestelmämme on viime vuosina toistuvasti osoittautunut OECD-maiden välisissä PISA-tutkimuksissa yhdeksi maailman parhaimmista. Olennainen osuus tässä on yhdeksänvuotisella peruskoulullamme, joka tarjoaa maksuttoman perusopetuksen kaikille – niin pojille kuin tytöille – asuinpaikasta, taloudellisista lähtökohdista, kulttuuritaustasta tai äidinkielestä riippumatta. Toinen tärkeä tekijä on opettajat, joilla on pohjana korkeakoulututkinto. Myös pienten lasten päivähoidon ja esiopetuksen johtajilla on kasvatustieteiden tutkinto.

Suomessa myös korkeakoulutus on maksutonta ja tärkeä osa koulutusjärjestelmämme kokonaisuutta, jossa jokaiselle annetaan mahdollisuudet kehittää lahjakkuuttaan ja osaamistaan. Maassamme yliopistojen opiskelijoista runsas puolet on naisia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tohtorintutkinnon suorittaneiden naisten määrä on yli kolminkertaistunut.

Koulutus on tasa-arvon perusta, mutta tärkeintä on säilyttää oppimisen ilon läpi elämän. Tämä ei koske vain vanhempaa ikäpolvea. Tämän päivän nuorten on valmistauduttava siihen, että tiedot ja taidot vanhenevat nopeammin kuin aiemmilta sukupolvilta. Elinikäinen oppiminen on mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja lisää ihmisten kykyä vastata nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin.

* * *

Suomessa olemme jo pitkään kehittäneet määrätietoisesti innovaatiojärjestelmäämme. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa maailman korkeimpia. Viime vuonna osuus oli lähes neljä prosenttia.

Innovaatioiden kehittäminen vaatii luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Olemme Suomessa perustaneet innovaatiojärjestelmämme julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle.

* * *

Yhteisenä globaalina huolenamme on kestävän kehityksen turvaaminen. Aidosti kestävän kehityksen on rakennuttava kolmelle pääpilarille eli taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle kehitykselle.

Innovaatiot ovat tärkeällä sijalla globalisaation aiheuttamia haasteita ratkaistaessa. Uusien teknologioiden avulla voimme hillitä ilmastonmuutosta, parantaa ihmisten mahdollisuuksia säälliseen työhön ja pois köyhyydestä sekä edesauttaa vihreää, oikeudenmukaista talouskasvua. Uskon myös vakaasti, ettei maailmanlaajuisiin haasteisiin voida löytää kestäviä ratkaisuja ilman naisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

Saan itse on mukana edistämässä näitä asioita YK:n pääsihteerin asettamassa kestävän kehityksen paneelissa, jonka puheenjohtajana toimin yhdessä kollegani Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa.

* * *

Haluan vielä kerran lämpimästi kiittää Kazanin yliopistoa minulle suodusta kunnianosoituksesta ja toivotan teille kaikille onnea ja menestystä tulevaisuuden haasteissa.