Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Tarton yliopistossa 10.9.2003

Minulle on suuri ilo ja kunnia saada jälleen puhua tässä Viron kulttuurille niin tärkeässä salissa. Me tiedämme, miten keskeinen asema Tarton yliopistolla on Viron historiassa ollut. Uutta nousukautta elävä Tarton kaupunki ei suotta kanna Emajoen Ateenan nimeä.

Suomalaisten yhteydet Tarttoon ovat vähintään yhtä vanhat kuin yliopisto itse. Kansojemme ystävyys on kestänyt monenlaiset vaiheet ja varmaan kielisukulaisuutemme on omalta osaltaan lähentänyt meitä. Toinen maailmansota, sitä seurannut Viron miehitys ja neuvostoaika erottivat meidät toisistamme. Uudelleen saavuttamanne itsenäisyytenne aikana on maittemme välinen yhteistyö on kasvanut valtaisasti aloilla ja kaikilla tasoilla.

Minulla itselläni on ollut mahdollisuus seurata Viron kehitystä vuoden 1990 laulujuhlista lähtien, jossa olin vieraananne Suomen oikeusministerinä. Sen jälkeen olen käynyt lukemattomia kertoja teidän kauniissa ja ystävällisessä maassanne sekä työn puolesta että yksityishenkilönä. Olen täällä tänään puhumassa teidän omasta kutsustanne. Ottakaa sanani ystävän sanoina, joka kunnioittaa teidän itsenäisyyttänne tehdä oma päätöksenne.

***

Viro on - jos sen kansa niin haluaa - pian Euroopan unionin jäsen. Meille suomalaisille läheisen naapurin ja sukukansan liittyminen unioniin olisi tervetullut asia. Suomi itse liittyi unioniin vuonna 1995 vakaan harkinnan ja perusteellisten valmistelujen jälkeen. Tuolloin oli jo tehty periaatepäätös seuraavasta laajenemisesta ja Euroopan talous- ja rahaliiton tiellä otettiin ensimmäiset konkreettiset askeleet.

Olin Suomen ulkoministerinä täällä Tarton yliopistossa jo vuonna 1997 puhumassa kokemuksistamme Euroopan unionista. Me suomalaiset pidimme edessä olevia haasteita suurina, mutta uskoimme niiden tärkeyteen Euroopan demokraattisen kehityksen, vakauden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja tuimme niitä innokkaasti.

EU:n laajeneminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja eurokin on jo todellisuutta. Molemmat päätökset ovat suomalaisesta näkökulmasta jo nyt osoittautuneet oikeiksi. EU:n laajentumisprosessi on saanut aikaan ennen näkemättömän voimakkaan kehityksen demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltio-periaatteen toteuttamiseksi. Lukemattomia yhteistyöhankkeita yhteiskunnan eri sektoreille pantu liikkeelle. Se on vaatinut Virolta ja muilta hakijamailta tavattoman paljon. Se on vaatinut myös vanhoilta jäsenmailta sekä työtä että rahaa. Mutta tavoite on ollut tämän kaiken arvoista, sillä Euroopan vakaus ja hyvinvointi on jakamaton asia. Euro on puolestaan vakauttanut koko Euro-alueen samoin kuin Suomenkin taloutta, lisännyt sen ennustettavuutta ja helpottanut kaupankäyntiä.

Kun Suomen kansalaiskeskustelussa punnittiin jäsenyyttä Euroopan unionissa, tuotiin esiin sekä jäsenyyden myönteiset seuraukset että siihen liittyvät kielteiset ilmiöt. Me tiesimme , ettei odotettavissa ollut mitään ruusutarhaa, mutta uskoimme että kovalla työllä tuloksia olisi saatavissa paremmin Unionin sisällä kuin sen ulkopuolella. Me emme ole pettyneet.

Kokemuksemme jäsenyydestä ovat olleet pääosin myönteiset. Euroopan unioni vaatii kuitenkin kovaa työtä ja omienkin etujen valvomista. Se vaatii kansan tukea. Suomalainen EU-päätöksentekojärjestelmässä eduskunta on hyvin keskeisessä asemassa sekä hallituksen ohjaajana että valvojana.

Suomi on pyrkinyt EU:ssa osallistumaan asioiden käsittelyyn rakentavasti ja laaja-alaisesti. Pyrimme ajamaan aktiivisesti unionin yhteistä etua, jonka kautta voimme myös tehokkaasti puolustaa omia erityisintressejämme. Kaikkia ajamiaan asioita ei saa läpi EU:ssakaan, mutta vaikuttamismahdollisuuksia on pienelläkin maalla. Eniten meitä pohjoismaalaisina on kiusannut ehkä Brysselin byrokraattisuus.

***

Millaiseen unioniin me olemme toivottamassa virolaisia tervetulleiksi? Euroopan unioni elää edelleenkin muutoksen aikaa. Unionin laajeneminen on vaatinut sisäistä uudistumista. Pienenä maana Suomi puolustaa Euroopan unionissa vahvoja instituutioita ja niiden välistä tasapainoa. Emme siis pidä nykyisten rakenteiden radikaalia muuttamista tarpeellisena.

Unionin tulevaisuutta pohtineen konventin tulosta voidaan pitää pääosin onnistuneena. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että lokakuussa käynnistyvässä hallitusten välisessä konferenssissa perustuslakiluonnosta korjattaisiin joiltain osin. Näitä ovat erityisesti Euroopan unionin puolustukseen ja kriisinhallintaan sekä eräät unionin toimielimiin liittyvät kysymykset. Uskon, että uutteralla työllä saadaan vielä hyvä tulos aikaan ja siinähän teillä itsellänne tulee olemaan mahdollisuus olla mukana.

***

Maittemme välisissä suhteissa Viron EU-jäsenyys merkitsee sekä mahdollisuuksia ja haasteita.

Suomen ja Viron välisen yhteistyön rakentaminen on sikäli helppoa, että pohja, jolle rakennetaan, on niin vahva. Sen ovat luoneet kuluneen vuosikymmenen aikana kansalaiset ja heidän järjestönsä itse. Viranomaisten suorat kontaktit myös maittemme ministeriöitten välillä toimivat hyvin. Maittemme hallitusten tasolla selvitetäänkin parasta aikaa viranomaisyhteistyön tehostamisen mahdollisuuksia

Työvoimaan ja yritysten toimintaedellytyksiin liittyvät kysymykset ovat viime vuosina saaneet suomalais-virolaisessa julkisessa keskustelussa paljon huomiota osakseen. Suomen ja Viron välinen yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvä avoin keskustelu joskus vaikealtakin tuntuvista kysymyksistä on merkki siitä, että suhde on molemmille tärkeä ja sitä halutaan vaalia.

Viron yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on viime vuosina ollut ihailtavan nopeaa. Suomen ja Viron yhteiskunnat eivät ole kaikessa yhteismitalliset eikä niiden tarvitse sellaisiksi kehittyäkään. Vaikka Euroopan unioni vaikuttaa moniin kysymyksiin, se ei merkitse sitä, että yhteiskuntapoliittinen päätöksenteko annettaisiin maan oloja huonommin tunteviin käsiin. Niinpä mekin Suomessa olemme voineet omista lähtökohdistamme korostaa yhteiskuntapolitiikassamme sosiaalisen turvallisuuden ensisijaisuutta - ja olemme olleet valmiit maksamaan tästä myös hinnan korkeampana verotuksena kuin unionissa keskimäärin. Omaa päätöksentekoa on korostettava ymmärtäen, etteivät yhteiskuntamallit ole vientitavaroita ja että samaan hyvään lopputulokseen voi lopulta päästä eri teitä.

Unionissa liittoumat syntyvät politiikan lähtökohdista, tavoitteiden samansuuntaisuudesta ja usein myös alueellisista lähtökohdista. Itämeren alueen mailla on uskoakseni monia yhteisiä etuja, mukaan lukien yhteistyö strategisen kumppanin Venäjän kanssa. Suomella ja Virolla on yhteinen ympäristö. Kaupan ja kuljetusten kannalta yhteisten etujen hakeminen unionin liikennepolitiikassa on varmasti perusteltua. Unionin ulkorajalla olevien maiden yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa on myös järkevää. Yhteistyökumppanit vaihtelevat asiasta riippuen, mutta uskon että voisimme löytää toisemme samojen asioiden ajajina.

Euroopan unionin mahdollisuudet ja haasteet koskevat suoraan jäsenmaitten kansalaisia. Perusfilosofiansa pohjalta EU on eurooppalaisten maiden ja kansojen arvoyhteisö. Ihmisille tämä tarkoittaa esimerkiksi helpompaa matkustamista ja nuorten parempia opiskelumahdollisuuksia ulkomailla. Euroopan unioni vaatii jäsenmaittensa hallituksilta ja lainsäädännöltä kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamista. Se myös tarjoaa - esimerkiksi rakennerahastojen kautta - materiaalista tukea yhteiskunnalliseen rakennustyöhön ja peruspalvelujen kehittämiseen. Unionin haasteista monet liittyvät tavallisten ihmisten elämään. Puhutaan uusista uhista: terveyteen, ympäristöön, rajavalvontaan ja rikollisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Unioni on tehokas väline näidenkin ongelmien hoitamiseen.

Euroopan unionin laajeneminen on maanosamme kulttuurielämälle historiallisen tärkeä virstanpylväs. Unioni lisää jäsenmaittensa tieteenharjoittajien ja taiteilijoitten yhteistyötä ja tukee rahoitusohjelmiensa kautta Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta. Eurooppalaiseen kulttuuriin, taiteeseen ja tieteeseen on aina kuulunut avoimuus ja kulttuurivaikutteiden vapaa liikkuminen. Uskon, että Viron jäsenyys unionissa edistäisi omalta osaltaan myös maittemme välistä kulttuuriyhteistyötä.

***

Euroopan unioni ei ole vain eurooppalaisia asioita varten. Unionilla on myös globaaleja haasteita. Euroopan unioni on jäsenmailleen keino vaikuttaa ympäristömme ja koko maailman asioihin ja toivomme vaikutusvaltamme tällä alueella jopa kasvavan. Unionissa käydään parhaillaan keskustelua sisäisestä uudistuksesta ja päätöksenteon tehostamisesta, Euroopan unionin kansainvälisestä kilpailukyvystä, suhteesta Yhdysvaltoihin, suhteesta Venäjään ja globalisaatioon liittyvistä kysymyksistä. Pienten jäsenmaiden kannattaa oman etunsa nimissä osallistua aktiivisesti ja vaikuttaa näiden unionin menestykselle keskeisten kysymysten lopputulokseen.

Toivotan Tarton yliopistolle, sen opettajille ja opiskelijoille työntäyteistä syyslukukautta ja menestystä tieteen harjoittamisessa! Jõudu tööle!