Tasavallan presidentti Tarja Halonen Työterveyspäivillä 24.10.2000

(Muutosvarauksin) SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ GLOBAALISTUVASSA MAAILMASSA

Työelämä on muuttumassa entistä kansainvälisemmäksi. Vajaa kaksi kuukautta sitten Yhdistyneiden Kansakuntien Millenium Summitissa New Yorkissa pohdittiin 160 valtion päämiehen voimin ihmiskunnan tulevaisuuden haasteita. Olimme yhtä mieltä siitä, että köyhyyden poistamisen on kiireisimpiä asioita ihmisoikeuksien toteuttamiseksi käytännössä tässä globaalisistuvassa maailmassa.

Saimme kokoukseemme samoihin aikoihin Singaporessa järjestetyn maailman työterveyskongressin 2 000 osanottajalta tärkeän ja hyvin rakentavan viestin. Sen mukaan työolojen, työterveyden ja työkyvyn parantaminen ja edistäminen on osa köyhyyden poistamisen strategiaa. Maailman työterveysasiantuntijat lupasivat antaa kaiken tukensa ja asiantuntemuksensa köyhyyden poistamisponnistuksiin.

Se oli hyvin tervetullut uutinen, sillä ihmisten vaurauden pohja on edelleenkin työ joko suoraan tai välillisesti. Mutta globaalistuvassa maailmassa työntekijän mahdollisuus pärjätä neuvottelupöydässä omien etujen puolustamiseksi on muuttunut. Uusi teknologia ja globaalinen integraatio antaa meille ennen näkemättömät mahdollisuudet hyvinvoinnin kasvattamiseen. Samalla meillä on myös olemassa aikaisempaa suurempi riski tämän hyvinvoinnin jakautumisesta entistä epätasaisemmin.

Kansainvälinen yhteistyö ihmisarvon mukaisten minimiehtojen vaalimiseksi työelämässä kaikkialla maailmassa on välttämätöntä. Se on kanssaihmistemme ihmisoikeuksien puoltamista, mutta se on ennen pitkää myös oman hyvinvointimme tae. Suomalainen kolmikantasopimusjärjestelmä on edelleenkin mitä tarpeellisin.

Euroopan Unionin laajentuminen on tässäkin suhteessa hyvä ja tarpeellinen oppimisprosessi. Mutta samanaikaisesti yhä useammat suomalaiset yritykset kilpailevat enenevässä määrin ei vain Euroopassa vaan ympäri maailmaa. Samoin Suomeenkin tulee kasvavassa määrin muualta sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Sekä työmarkkinat että työelämä ovat voimakkaassa muutoksessa.

Suomalainen työkulttuuri on perinteisesti arvostanut ahkeruutta. Arvostamme toisiamme ja itseämme suuressa määrin työn kautta. Työ tarjoaa meille mittarin menestyksestä - saamme tyydytystä työntekijänä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tunnemme kuuluvamme johonkin. Usein jopa perhe ja muut sosiaaliset suhteet jäävät toiseksi.

Rakenteellisten muutosten myötä ihmisten turvattomuus työelämässä on lisääntynyt. Ei enää riitä, että on hyvä, osaava ja tehokas. Pitää myös joustaa ja sitoutua. On ihmisiä, jotka tekevät työtä uupumukseen saakka ja toisia, jotka eivät saa työtä riittävästi edes toimeentulonsa turvaamiseksi. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet erityisesti palvelualoilla. Taloudellisuuden ja tehokkuuden korostamisessa ihminen on vaarassa syrjäytyä.

Työelämän nopea muutos on tapahtunut erityisesti viimeisen 10 - 20 vuoden aikana: samalla, kun töiden yksipuolisuus ja fyysinen kuormitus ovat vähentyneet, työn henkiset vaatimukset ovat kasvaneet. Onkin syytä pohtia sitä, minkälaiseksi työt, työpaikat ja työelämän tulevaisuudessa kehittyvät. Sen vuoksi on onneksi alettu kiinnittää myös lisääntyvää huomiota hyvän työelämän pelisääntöihin ja tähän liittyen terveiden työyhteisöjen tunnuspiirteisiin.

Terveessä organisaatiossa yleensä ja siis myös sen mukaisilla työpaikoilla ihmiset voivat hyvin ja myös työskentelevät tuottavasti. Terveelle työyhteisölle on tyypillistä, että se arvostaa itseään ja sen jäseniä. Se kehittää kaikkien mahdollisuuksia osallistua ja se puolestaan edellyttää, että tiedon pitää kulkea. Myös palaute- ja kannustusjärjestelmien tulee toimia. Pitkään jatkunut keskustelu yritysten optiojärjestelmistä on osa tätä problematiikkaa.

Ihmiset tuntevat olevansa työelämässä monella tavoin kahden kerroksen väkeä. Osa työntekijöistä kuuluu ydinhenkilöstöön ja toiset sitä täydentävään reunatyövoimaan. Tärkeät ydintyöntekijät sitoututetaan yritykseen hyvin työsuhde-etuuksin. He saavat nauttia työsuhteen pysyvyydestä ja turvallisuudesta. Sen sijaan lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien ihmisten oman elämänhallinnan eväät ovat heikommat. Työ ja toimeentulo on epävarmaa, työelämän riskit, mukaan lukien työterveys ja - turvallisuus, ovat muita suurempia.

Työssä jaksamisesta puhutaan näilläkin työterveyspäivillä. Jaksamiseen liittyy monia tekijöitä, joita pitää tutkia syvällisesti. Mutta silti metsä pitäisi nähdä puilta: Jaksaminen tarkoittaa ihmisen selviytymistä arkipäivässä kaikkine vivahteineen. Vireä ihminen kykenee ratkaisemaan omia ongelmiansa ja näkee myös ympärilleen. Jaksamiseen kuuluu tasapainoinen elämä sekä työssä että vapaa-aikana. Ihmisellä kun on vain yksi elämä.

Työterveyshuollolla on suuri merkitys puhuttaessa työntekijöiden terveydestä ja työhyvinvoinnista. Työpaikoilla on itse asiassa monia keinoja, joilla sekä yksilöt että työpaikkojen ryhmät voivat vaikuttaa työyhteisöönsä ja sen jäsenten hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla esim. selkeiden työaikapelisääntöjen sopiminen ja henkilöstön riittävyyttä koskevat kysymykset, jolla huolehditaan jaksamisesta ja ehkäistään työuupumusta. Henkilöstön kehittämissuunnitelmissa on olennaista, että niissä otetaan huomioon henkilöstön osaamistarpeiden esilletuominen ja kehittämistarpeiden laatiminen. Työkuvien ja tehtävien jatkuva arviointi ja kehittäminen kuuluu myös hyvän työyhteisön tunnuspiirteisiin. Työsuhdeturvan asioissa työtekijöiden tulee voida ottaa aktiivisesti esille heitä koskevissa asioissa ja tätä tulee tukea hyvällä esimies- ja luottamusmiestyöllä ja yhteistyöllä.

Suomessa talouden ja tuottavuuden kasvu on huippuluokkaa. Suomi on toistamiseen yltänyt huipulle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Kärkijoukkoon Suomen on nostanut erityisesti osaaminen ja huipputeknologia. Osa tästä menestyksestä perustuu hyvinvointiyhteiskuntaperiaatteen mukaiseen vakaaseen yhteiskuntaan, jossa pienestäkin väestöstä voidaan resurssit hyödyntää tehokkaasti hyvän koulutus ja tutkimusjärjestelmän avulla. Tässä kehityksessä on syytä pitää tarkkaan huolta hyvinvointiyhteiskunnan perusfilosofiasta eli talouskasvun oikeudenmukaisesta jakautumisesta kansalaisille ja sijoittamisesta yhteiseen tulevaisuuteemme.

Työterveyslaitos tekee merkittävää tutkimus- ja kehittämistyötä suomalaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksi. Se on aktiivinen ja aloitteellinen suomalaisen työelämän kehittämisessä ja sillä on kyky tunnistaa suomalaisen työelämän ongelmia. Työterveyslaitoksella on laaja-alaista osaamista antaa vastauksia työyhteisöjen kehittämishaasteisiin sekä harjoittaa myös korkeatasoista tutkimustoimintaa, jota arvostetaan sekä kansainvälisessäkin että kotimaisessa tiedeyhteisössä.

Haluan antaa tunnustuksen siitä, että Työterveyslaitos on kantanut huolta suomalaisen palkansaajan työkyvyn ylläpitämisestä ja muusta työhyvinvoinnista. Sen viime vuosien painopisteitä ovat olleet ikääntyneiden ja epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden ongelmat työelämässä sekä pienten yrityksien erityisongelmat työhyvinvoinnin toteutumisessa. Mutta Työterveyslaitos ei tietysti saa tulosta yksin aikaan. Te täällä mukanaolijat olitte sitä verkostoa, joka teki tuloksen mahdolliseksi.

Työn tekemisen ei tulisi olla vain tehtävien suorittamista ja toimeentulon hankkimista. Työ on tärkeä hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä. Se on osa hyvää elämää. Ihmisellä on vain yksi elämä, jonka on riitettävä sekä työhän, perheelle että vanhenevien vanhempien huoltoon. Haluan kiittää työelämän osapuolia, eri asiantuntijatahoja, kaikkia teitä, jotka tekevät arjen helpommaksi. Kannustan teitä jatkamaan meidän kaikkien jaksamiseksi.