Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Uuden-Seelannin parlamentin lounastilaisuudessa Wellingtonissa 20.2.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla on suuri ilo ja kunnia olla vieraananne Uudessa-Seelannissa. Tämä on Suomen tasavallan presidentin ensimmäinen valtiovierailu Uuteen-Seelantiin. Henkilökohtaisesti vierailen maassanne toista kertaa. Olin täällä vuonna 1999 toimiessani ulkoministerinä. Tapasin silloin johtajianne ja osallistuin Etelämannersopimuksen 40-vuotisjuhlallisuuksiin. Tunnen oloni kotoisaksi täällä maassanne, joka muistuttaa monin tavoin kotimaatani - huolimatta valtavasta maantieteellisestä etäisyydestä välillämme.

Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen - mukaan lukien vähemmistöoikeudet - ja oikeusvaltioperiaate muodostavat itsestään selvän perustan molemmissa maissa. Yhteiskunnissamme on myös hyvin vahva sosiaalinen tietoisuus. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole pelkästään yksilöiden kannalta oikein, mutta se vahvistaa myös yhteiskunnallista koheesiota. Suomen järjestelmässä markkinatalouden dynaamisuuteen on yhdistetty voimakas sijoittaminen inhimillisiin voimavaroihin - ennen kaikkea koulutukseen ja tutkimukseen, mutta myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Uskon lujasti, että maamme menestykseen tietoyhteiskuntana on vaikuttanut se, että Suomi on perustanut järjestelmänsä niin kutsuttuun pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin.

Sukupuolten välinen tasa-arvo, hyvinvointiyhteiskunta ja elinkeinoelämän menestys ovat tiiviissä yhteydessä keskenään. Uusi-Seelanti oli maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden. Suomi oli maailman toinen maa, jossa toimittiin samoin ja ensimmäinen maa, jossa naiset saivat kelpoisuuden asettua ehdokkaaksi valtiollisissa vaaleissa. Joten olemmekin olleet kilpakumppaneita erittäin hyvässä kilpailussa. Suomalaiset naiset ovat alusta asti olleet vahvasti mukana sekä edistämässä naisille tärkeitä kysymyksiä että rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Naisten osallistuminen täysipainoisesti yhteiskuntaan on tasa-arvon kannalta aivan oikein, ja se on lisäksi kaksinkertaistanut yhteiskunnan voimavaroja.

Suomen eduskunta vietti viime kesänä 100-vuotisjuhlaansa ja olimme erittäin iloisia saadessamme parlamenttinne puhemiehen Margaret Wilsonin vieraaksemme juhlatilaisuuteemme.

* * *

Uuden-Seelannin ja Suomen väliset suhteet ovat erinomaiset, mutta voisimme kuitenkin yhä syventää yhteistyötämme monilla aloilla. Näkökulmamme globaaleihin haasteisiin ovat hyvin samanlaiset ja me tuemme monenkeskisyyttä.

Uusi-Seelanti - Kioton ilmastosopimuksen osapuoli, kuten kaikki EU-jäsenmaat - on yksi johtavista maista ilmastonmuutoksen ja saastumisen torjunnassa. Ilmastonmuutos on ehkä suurin ihmiskuntaa kohtaava uhka tänä päivänä. Kansainvälinen yhteistyö ja yhteiset toimet ovat aivan välttämättömiä taistelussa maapallon ilmaston lämpenemistä ja sen katastrofaalisia seurauksia vastaan. Siksi tietenkin energiakysymykset ovat kansainvälisen keskustelun kärkiaiheita.

Uuden-Seelannin aktiivinen ja rakentava rooli Tyynenmeren saarten foorumissa (PIF) osoittaa sitoutumistanne tähän alueeseen. Suomen vastikään päättyneellä EU-puheenjohtajuuskaudella eteläisen Tyynenmeren alueella puhkesi kriisejä. Arvostimme paljon arvokasta asiantuntemustanne ja neuvojanne näissä kysymyksissä.

Ministeritapaamiset Suomen ja Uuden-Seelannin ulkoministereiden välillä sekä myös EU-troikan välillä järjestettiin Helsingissä viime syyskuussa. Keskustelut olivat onnistuneita ja ne vahvistavat molempien osapuolten sitoutumista kansainväliseen rauhaan ja vakauteen. Ministeri Winston Petersin vierailu Suomeen lujitti kahdenvälisiä suhteitamme. Olen iloinen siitä, että ministeri Peters vieraili myös Lapissa ja tutustui Suomen alkuperäiskansaan, saamelaisiin.

* * *

Pienenä maana Suomi voi vain kilpailla laadulla. Siihen tarvitaan sekä osaamista että luovuutta, mikä on myös kansallisen globalisaatiostrategiamme keskeinen viesti. Suomi sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa koskien esimerkiksi kilpailukykyä, ympäristön kestävyyttä, teknologiaa, teollisuuden ja tieteen välisiä suhteita sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettävää rahoitusta. OECD:n koulutustuloksia tarkastelevan Pisa-tutkimuksen mukaan meidän nuoremme menestyvät koulussa erittäin hyvin. Mutta kaikkien tulee olla valmiita parantamaan koulutustaan. Siksi maassamme onkin annettu erityinen arvo elinikäiselle oppimiselle. Haasteena on säilyttää oppimisen ilo, mikä on menestyksekkään elinikäisen oppimisprosessin edellytys.

Innovaatio ja kansainvälistyminen ovat myös keskeisessä asemassa Uuden-Seelannin hallituksen talousmuutosta koskevassa strategiassa, jonka pyrkii turvaamaan maan tulevan hyvinvoinnin ja ainutlaatuisen taloudellisen identiteetin.

Mielestäni lisääntyvä yhteistyö Suomen ja Uuden-Seelannin välillä tieteen, tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä teknologian ja innovaation aloilla hyödyttäisi molempia maita. Olen iloinen siitä, että korkean tason innovaatiovaltuuskunta on matkustanut kanssani Uuteen-Seelantiin. Tämän valtuuskunnan jäsenet järjestivät eilen seminaarin Aucklandissa uusiseelantilaisten kollegoiden kanssa. Toivon, että tämänkaltainen yhteistyö tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Metsäteknologian alalla yrityksemme ja instituuttimme ovat tehneet yhteistyötä jo 1950-luvulta alkaen.

* * *

Ihmisten väliset yhteydet ovat tärkeitä maidemme välisten yhteyksien tiivistämisessä. 1800-luvun puolivälissä alkanut suomalaisten siirtolaisuus on tuonut vaikutteita maastamme Uuteen-Seelantiin. Siirtolaiset ovat usein säilyttäneet joitain suomalaisia perinteitä, vaikka ovatkin sopeutuneet uusiseelantilaiseen elämäntapaan. Nuorempien sukupolvien keskinäistä vuorovaikutusta on helpottanut maidemme välinen työlomajärjestelmä, joka astui voimaan vuonna 2004. Tämän päivän Uusi-Seelanti ja sen häkellyttävän kaunis luonto houkuttelevat enemmän suomalaisturisteja kuin koskaan aiemmin. Ainutlaatuinen maisema on tullut laajasti tunnetuksi maailmankuulujen elokuvien, kuten Pianon ja Taru sormusten herrasta, kautta.

Kiitos mielenkiinnostanne.