Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kreikan presidentin Karolos Papouliasin valtiovierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 5.5.2009

(muutosvarauksin)

Sallikaa minun vielä kerran toivottaa Teidät, Herra Presidentti, ja puolisonne lämpimästi tervetulleiksi Suomeen valtiovierailulle. Minulla ja puolisollani on ollut mahdollisuus vierailla kauniissa maassanne useita kertoja ja tutustua maanne kauniiseen luontoon ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Muistamme myös loistavasti onnistuneet Ateenan kesäolympialaiset vuonna 2004.

* * *

Kreikan ja Suomen suhteet ovat erinomaiset. Maamme toimivat tiiviissä yhteistyössä sekä kahdenvälisesti että eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten kysymysten parissa. Meillä on yhteiset perusarvot - demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Näiden pohjalta teemme työtä Euroopan unionissa ja olemme antaneet tukemme myös Lissabonin sopimukselle.

Maamme ovat myös Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä. Kreikka on Etyjin nykyinen puheenjohtajamaa ja Suomi edellinen. Yhteistyömme puheenjohtajuustehtävissä on sujunut esimerkillisesti. Tuemme myös rohkeaa pyrkimystänne jatkaa keskustelua Euroopan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä Etyjin piirissä. Presidentti Medvedev vei tätä keskustelua eteenpäin Helsingin yliopistolla kaksi viikkoa sitten pitämässään puheessa.

On ollut kiinnostavaa keskustella myös alueellisista yhteistyömuodoista kuten Välimeren, Mustanmeren ja Itämeren piirissä tapahtuvasta kehityksestä. Talouden ja ympäristön intressien yhteensovittaminen herkillä merialueillamme on aivan erityinen haaste. Se on asia, josta olemme vastuussa, ei vain omalle vaan myös tuleville sukupolville.

Samansukuiset asiat ovat esillä myös globaalilla agendalla. Ei vain nykyiseen talouskriisiin vastaaminen vaan myös oikeudenmukaisemman globalisaation aikaansaaminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa.

Tiedän, että te, Herra Presidentti, olette kiinnostunut kestävästä kehityksestä. Olette usein nostanut puheissanne esille sekä koulutus- ja sosiaalisia kysymyksiä että ajankohtaisia ympäristökysymyksiä. Nämä ovat myös meille suomalaisille tärkeitä asioita. Koulutuksen eri alueilla on jo vuosia harjoitettu yhteistyötä. Toivon, että vierailunne antaa virikkeitä laajentaa maittemme välistä yhteistyötä uusillekin alueille.

* * *

Kiinnostuksella Kreikan historiaa, kulttuuria ja kieltä kohtaan on Suomessa pitkät perinteet. Suomen Ateenan-instituutti on toiseksi vanhin Suomen ulkomailla toimivista instituuteista. Se viettääkin ensi vuonna 25-vuotisjuhliaan. Tiedeinstituutti toimii nykyisin laajalla rintamalla sekä antiikin että Bysantin ajan historian, kreikan kielen ja antiikin kirjallisuuden tutkimuksessa.

Myös maittemme väliset ystävyysseurat toimivat aktiivisesti. Turismilla on keskeinen merkitys kansojemme välisessä vuorovaikutuksessa. Kreikka on vuosikymmeniä ollut tärkeimpiä suomalaisten matkailijoiden ulkomaisista kohteista ja kreikkalaisetkin ovat vähitellen alkaneet löytää Suomen. Suomalaisia vierailee Kreikassa vuosittain 200 000 ja kreikkalaisia Suomessa 20 000 henkeä.

Kansalaiset tuntevat siis varsin paljon myönteistä kiinnostusta toisiaan kohtaan. Sen vuoksi onkin hämmästyttävää, että emme käy kovin vilkkaasti kauppaa keskenämme. Uskon, että meillä on mahdollisuuksia parempaan. Huomenna Helsingissä järjestettävä business forum tarjoaakin erinomaisen tilaisuuden uusien yhteyksien solmimiseen. Näen merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristöä suojelevan cleantech-yhteistyön alalla, joka on useiden suomalaisten yritysten keskeistä osaamisaluetta.

Suomea ja Kreikkaa yhdistää myös ortodoksinen perinne. Suomen pienellä, mutta aktiivisella ortodoksisella kirkolla on näkyvä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteistyö Suomen ja Kreikan ortodoksisten kirkkojen välillä on tiivistä, jota osoittaa muun muassa harvinaislaatuisen ja upean Athos-vuoren luostarinäyttelyn saaminen Suomeen vuonna 2006 ensimmäisenä ulkomaana. Suomen ortodoksien yhteydet myös Konstantinopolin patriarkaattiin ovat läheiset.

* * *

Kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen on tärkeää globalisoituvassa maailmassa. Meidän on varauduttava siihen, että yhteiskuntamme ovat tulevaisuudessa yhä selvemmin monikulttuurisia. Suvaitsevaisuus ja kunnioitus vähemmistöjä kohtaan ovat tärkeitä arvoja, joille yhteiskuntien rauhanomainen kehitys on hyvä rakentaa.

Herra Presidentti, haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne kunniaksi, Kreikan kansan menestykselle sekä maittemme väliselle erinomaiselle yhteistyölle.