Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli ja naisten aseman edistäminen herättivät laajaa kiinnostusta Mongoliassa, jossa tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi olivat virallisella vierailulla 30.8.-1.9.2011. Presidentti Halonen kävi kahdenväliset keskustelut Mongolian presidentin Tsakhia Elbegdorjin kanssa keskiviikkona 31. elokuuta. Keskusteluissa oli esillä mm. maiden kahdenvälisten suhteiden kehittäminen, demokratia- ja oikeusvaltiokehitys sekä ajankohtaiset kansainväliset ja alueelliset asiat.
Presidentti Elbegdorjin mukaan Mongolia voi ottaa oppia Suomen kokemuksista yhteiskunnan kehittämisessä. Presidentti Elbagdorj sanoi arvostavansa erityisesti presidentti Halosen aktiivisuutta sosiaalisissa kysymyksissä sekä ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistäjänä. Suomea pidetään myös kiinnostavana modernin teknologian kumppanina eri toimialoilla.
Presidentti Elbegdorj kertoi keskusteluissa Mongolian ja Intian tekemästä aloitteesta kansainvälisen demokratiakoulutuksen kehittämiseksi. Presidentti Halonen piti hanketta tärkeänä. Hänen mukaansa käytännön yhteistyö onnistuu, kun arvot ovat yhteiset. "Kyse on demokratiasta, oikeusvaltiosta, hyvinvoinnista, infrastruktuurista. Jos olemme samaa mieltä suurista kysymyksistä, niin yhteistyö käytännön tasolla voi laajentua", presidentti Halonen sanoi.
Presidentti Halonen tapasi vierailun aikana myös Mongolian pääministerin, sosiaali- ja työministerin, parlamentin puhemiehen sekä Mongolian ihmisoikeuskomission edustajia. Ohjelmassa oli myös tutustuminen Gandanin luostariin sekä mongolialaiseen kansanperinteeseen. Lisäksi presidentti Halonen vihki käyttöön geologian laboratorion, joka on perustettu yhteistyössä Suomen Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.
Presidentti Halosen vierailu oli ensimmäinen pohjoismainen korkean tason vierailu Mongoliaan. Mongolian presidentti Elbegdorj vieraili Suomessa syksyllä 2010.
Presidentin seurueessa matkusti ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb sekä suomalaisten yritysjohtajien valtuuskunta.
Presidentti Halosen mukaan molemminpuoliset valtiovierailut ovat syventäneet Suomen ja Mongolian suhteita. Myös kaupallinen kiinnostus Suomesta Mongoliaan on kasvussa. "Mongolian yhteiskunta- ja talouskehitys on viime vuosina edennyt myönteiseen suuntaan. Tämä tekee maastanne ja yrityksistänne kiinnostavia kumppaneita niin meille suomalaisille kuin muillekin", presidentti Halonen sanoi avatessaan Suomen ja Mongolian taloussuhteita käsittelevän seminaarin Ulan Batorissa.
"Mongolian rikkaat luonnonvarat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet taloudelliseen kasvuun. Tiedämme kuitenkin, ettei talouskasvu kuitenkaan yksin riitä. Vakaa, turvallinen ja hyvinvoiva yhteiskunta perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Ja lisäksi meidän kaikkien tulee toimia planeettamme kantokyvyn rajoissa", presidentti Halonen muistutti puheessaan.
Myös yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja, Kemira Oyj:n toimitusjohtaja Harri Kerminen, totesi suomalaisyritysten halunneen jättää Mongoliaan kolme viestiä. "Demokratia ja hyvinvointivaltio, hyvä hallinto ja kestävä kehitys. Nämä ovat ne olosuhteet, joissa myös yritysten on hyvä toimia", Kerminen sanoi kiitospuheessaan vierailun päätteeksi.
Suomen ja Mongolian välinen kauppa on ollut tähän asti vähäistä, mutta suomalaisyritysten kiinnostus Mongoliaa kohtaan on kasvussa. Erityisesti kukoistavan kaivossektorin ansioista Mongolian talouskasvu on ollut vahvaa 2000-luvulla ja lähivuosille ennustetaan reilusti yli 10 prosentin kasvua. Kaiken kaikkiaan maan arvioidaan olevan seuraavan vuosikymmenen nopeimmin kasvavien maiden joukossa.
Mongolian haasteena on luonnonvarojen ja elinympäristön liikakuormitus ja niinpä maassa on kiinnostusta luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, suomalaista energiaa ja raaka-aineita säästävään, kestävän kehityksen mukaiseen osaamiseen ja taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvään kokemukseen.
Vierailulla mukana olleet yritykset edustavat suomalaista osaamista kaivostoiminnan ja metallurgian, vesi-, jätevesi- ja lämpöhuollon, telekommunikaation ja ympäristöteknologian, kuljetusinfrastruktuurin sekä terveydenhuollon aloja.