Tasavallan presidentti Tarja Halosen maljapuhe Unkarin presidentti Ferenc Mádlin ja rouva Dalma Mádlin tarjoamilla juhlaillallisilla 27.8.2002 Budapestissa

(muutosvarauksin)


Esitän Teille lämpimän kiitoksemme kutsusta saapua valtiovierailulle Unkariin. Koko valtuuskuntamme on jo tämän ensimmäisen vierailupäivän aikana saanut kokea sen läheisen tunnelman ja tunteen, joka on hyvien ystävien ja sukulaisten tapaamiselle ominaista. Olette ottaneet meidät vastaan arvokkaalla, mutta samalla niin mutkattomalla ja lämpimällä tavalla.

Eurooppaa on kahden viimeisen viikon aikana kohdannut luonnonmullistus,
joka Unkarissakin on saanut aikaan vakavia seuraamuksia. Ajatuksemme ovat tulvan uhrien puolella. Samalla päättäväisyytemme torjua yli rajojen ulottuvia ympäristökatastrofeja on edelleen vahvistunut.

Muutosten Euroopassa Suomen ja Unkarin suhteet ovat pysyneet vakaina ja esimerkillisen hyvinä. Kahdenvälisten suhteidemme toimintaympäristö laajenee pian uudella ulottuvuudella, Euroopan Unionilla. Poliittisissa suhteissamme jaamme huolen maanosamme ja maidemme turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja pyrimme aktiivisesti löytämään keinoja niiden ehkäisemiseksi. Kaupan osalta Suomen EU-jäsenyyteen aikanaan liittynyt huoli vapaakauppasopimuksemme lakkaamisesta on osoittautunut aiheettomaksi; kahdenvälinen kauppamme jatkaa voimakasta kasvuaan ja on samalla tasapainottumassa.

Edellinen Suomen Tasavallan Presidentin valtiovierailu Unkariin tehtiin seitsemän vuotta sitten. Suomi oli silloin aivan tuore Euroopan Unionin jäsen, ja Unkari oli vastikään jättänyt oman jäsenyyshakemuksensa unionille. Suomen puolelta lupasimme jo silloin - emme ainoastaan tukevamme Unkarin hakemusta - vaan myös valmiutemme jakaa omat kokemuksemme kanssanne.

Nyt, kun Unkari on jäsenyysprosessin loppusuoralla, uskon, että voimme sanoa lunastaneemme lupauksemme. Tuki ei kuitenkaan riitä, mikäli hakijamaa itse ei tee parastaan jäsenyysedellytysten täyttämiseksi. Unkari on tehnyt erinomaista työtä tässä suhteessa ja on johdonmukaisesti ollut hakijamaiden kärkiryhmässä. Helsingin huippukokouksessa 1999 vahvistetulla ehdokasmaiden yksilöllisen arvioinnin periaatteella on tämän vuoksi Unkarille keskeinen merkitys.

Ei ole sattumaa, että Suomessa EU:n laajentumisesta tehdyissä eurobarometrimittauksissa kaksi maata ovat suomalaisille muita suositumpia: Unkari ja Viro. Odotammekin innokkaasti tulevaa yhteistyötä - josta joskus kuulee leikillisesti mainittavan "suomalais-ugrilaisena nurkanvaltauksena" - EU:ssa molempien maiden kanssa.

Tukemme EU:n laajentumisessa ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Unkariin ja Viroon. Pidämme tärkeänä, että seuraavan laajentumisen myötä EU saa kymmenen uutta jäsentä.

Aiemmin tänään puheessani Eötvös Loránd - yliopistossa ilmaisin huoleni ääriliikkeiden kasvavasta toiminnasta Euroopassa. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vähemmistöjen - kuten romanien - oikeuksien suojeleminen eivät vieläkään ole itsestään selviä asioita omassa maanosassamme. Äärikansallisuus, ja siihen usein liittyvä suvaitsemattomuus ja muukalaisviha, merkitsevät painavaa haastetta Euroopan yhdentymiselle.

Kuluneet seitsemän vuotta ovat osoittaneet, että pieni maa kuten Suomi voi oman identiteettinsä säilyttäen työskennellä tuloksellisesti eurooppalaisen perheen jäsenenä. Sukulaiskansallemme unkarilaisille sanommekin: Tervetuloa perheen pöytään, ratkomaan yhteisiä ongelmia ja laatimaan tulevaisuudensuunnitelmia paremman eurooppalaisen kodin rakentamiseksi!

Kielen ohella vilkas kulttuurivaihto on ollut maidemme välisen erityissuhteen peruskiviä. Olemme molemmat ylpeitä omasta rikkaasta kulttuuriperinnöstämme. Sen vaalimiselle ja edistämiselle Euroopan integraatio merkitsee sekä haastetta että mahdollisuutta.

Kulttuuri on osa yhteiskuntaa. Tarvitaan uutta ja ennakkoluulotonta lähestymistapaa kulttuurin, tieteen ja talouden vuorovaikutuksen hyödyntämiselle kokonaisvaltaisella tavalla. Tähän liittyvässä suomalaisessa keskustelussa Unkari on päätetty ottaa mielenkiintoisen kokeiluprojektin kohdemaaksi. Budapestiin perustettava Suomen kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän interaktiivinen yhteistyöverkosto FinnAgora merkitsee uudenlaista yhteistyövaraista toimintamuotoa ei vain valtionhallinnon sisällä, vaan myös yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Samalla se on kauan odotettu vastauksemme Unkarin tiede- ja kulttuuri-instituutille Helsingissä, jonka uudet toimitilat hiljattain vihittiin käyttöön.

Minulle - kuten niin monelle suomalaiselle - Unkari on tuttu maa. Puhun niin omasta kuin puolisoni ja koko valtuuskuntamme puolesta todetessani, että olemme tulleet tänne tapaamaan monia vanhoja ystäviä, mutta myös solmimaan monia uusia ystävyyssuhteita. Sydämellinen kiitos kutsustanne ja saamastamme niin lämminhenkisestä vastaanotosta!

Pyydän saada kohottaa maljan Teidän ja puolisonne terveydeksi sekä Unkarin ja sen kansan menestykseksi sukulaisina, ystävinä ja yhteistyökumppaneina vakaan, demokraattisen ja rauhanomaisen kehityksen Euroopassa!