Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 60. Yhteisvastuukeräyksen avaamiseksi 1.2.2009

Suomalainen yhteiskunta ja koko maailma ovat viime vuosikymmeninä eläneet muutosten ja mullistusten aikaa. Hyvinvointia ja menestystä on seurannut nyt taloudellisen taantuman jakso. Elämme tilanteessa, jossa monet ihmiset ovat epävarmoja oman työnsä jatkumisesta. Huoli huomisesta ahdistaa perheitä. Talouden ja työllisyyden parantamisen on oltava yleinen yhteiskuntapoliittinen tavoitteemme Suomessa. Yhteisvastuukeräyksenkin kautta voimme kantaa vastuuta sekä maailmalla että kotimaassa olevista ongelmista.

Tänään avattavan yhteisvastuukeräyksen johtoajatuksena on viime vuoden tapaan työ ja osallisuus. Tämän vuoden kotimaisena keräyskohteena ovat vaikeasti työllistyvät maahanmuuttajat. Keräyksellä haastetaan erityisesti seurakuntia ja järjestöjä toimimaan yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Kansainvälinen avustustoiminta kohdennetaan Bangladeshiin, missä tuetaan köyhimpien ihmisten toimeentuloa ja työllisyyttä.

Globalisaation myötä maailma on avartunut monella tavoin. Ihmiset liikkuvat yhä enemmän maasta toiseen – monet työn perässä tai muutoin paremman elämän toivossa. Suomessa asuu noin 130 000 maahanmuuttajaa. Ulkomaalaissyntyisten suhteellinen osuus väestöstä on silti pienempi kuin missään muussa Euroopan maassa.

Työllistyminen on olennainen osa maahanmuuttajien kotoutumista. Työn kautta aikuinen ihminen osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajan työllistyminen tukee hänen itsensä lisäksi myös hänen perheensä ja lähipiirinsä hyvinvointia sekä sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työ on ihmisen perusoikeus. Noin joka viidennellä maahanmuuttajalla tämä oikeus ei toteudu. Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Ennakkoluulot ja asenteet saattavat edelleen olla esteenä näiden ihmisten palkkaamiseen. Heidän työllistymiseensä Suomessa vaikuttavat myös korkeat kielitaitovaatimukset. Tilannetta on helpotettu erilaisilla tuki- ja aktivointitoimenpiteillä, joista on jo saatu myönteisiä tuloksia. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa maahanmuuttajien pääsy työmarkkinoille on entistä haasteellisempaa. Myös heidän työllisyys on tässäkin tilanteessa yhteiskuntamme eheyden kannalta tärkeää. Kaikista on pidettävä hyvää huolta. Ihmiselle on annettava mahdollisuus lisätä työpanoksellaan omaa ja yhteistä hyvää.

Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksellä autetaan myös Bangladeshin köyhiä ihmisiä. Lähes puolet 155 miljoonasta bangladeshilaisesta elää alle 70 sentillä päivässä. Tulvat ja hirmumyrskyt ovat tuhonneet viljelyksiä ja ajaneet maaseudun köyhiä entistä pahempaan ahdinkoon. Kirkon Ulkomaanavun tukeman kehitysohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat köyhien ihmisten sosiaalisten mahdollisuuksien laajentaminen sekä fyysisen ympäristön parantaminen. Yhteisvastuuvaroin tuetaan pienyrittäjyyttä, maanviljelyä ja naisten ansiotyömahdollisuuksia. Kaikkein köyhimmille myönnetään pienluottoja ja heitä koulutetaan työelämässä tarvittavissa taidoissa. Erityisesti naisten pääsy ansiotyöhön on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi nostaa perheiden ja yhteisöjen elintasoa.

Hyvät kanssaihmiset,

Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana kiitän teitä tuestanne apua tarvitseville.

Julistan 60. Yhteisvastuukeräyksen avatuksi.