Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Brasilian presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan valtiovierailun juhlaillallisilla 10.9.2007

(muutosvarauksin)

Minulla on suuri ilo toivottaa Teidät, herra presidentti ja rouva Lula da Silva, tervetulleeksi Suomeen. Meillä on itse asiassa nyt käsillä hyvin historiallinen tilaisuus: Teidän vierailunne on ensimmäinen maahamme suuntautuva Brasilian presidentin valtiovierailu. Tämän lisäksi minulla ja puolisollani on nyt erittäin miellyttävä mahdollisuus vastata Teidän lämpimään vieraanvaraisuuteen, josta me saimme nauttia vuoden 2003 vierailullamme Brasiliaan. Me olemme tavanneet sen jälkeen eri kokousten yhteydessä sekä Brasiliassa että Wienissä.

Arvoisa presidentti, sää täällä syyskuisessa Helsingissä ei ole aivan yhtä lämmin kuin Brasiliassa, mutta keskustelumme ovat tänään olleet yhtä avoimia, mutkattomia ja lämminhenkisiä kuin aina ennenkin.

Brasilian ja Euroopan suhteet ovat kautta historian olleet tiiviit. Viime vuosina tämä suhde on entisestäänkin syventynyt – etenkin Euroopan unionin ja maanne välillä. Suomen viime vuoden EU-puheenjohtajuuden aikana unioni päätti poliittisen dialogin avaamisesta Brasilian kanssa ja nyt heinäkuun alussa Portugalin puheenjohtajakaudella Brasilia ja unioni ovat solmineet strategista kumppanuutta koskevan sopimuksen.

Maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan kierroksen neuvottelut ovat tärkeä prosessi sekä Euroopan unionille että Brasilialle. Teillä, presidentti Lula, on varsin merkittävä rooli näissä neuvotteluissa. Toivon, että saamme aikaan onnistuneen neuvotteluratkaisun. Se helpottaisi kaupankäyntiä ja loisi vaurautta sekä avaisi kehitysmaille paremmat mahdollisuudet päästä osalliseksi maailmanlaajuisesta talouskasvusta. Dohan kierroksen neuvotteluissa on viime aikoina kohdattu vastoinkäymisiä. Luotan kuitenkin edelleen siihen, että neuvotteluissa päästään haasteista huolimatta eteenpäin ja että niissä saavutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävä loppuratkaisu. Toivon myös meille molemmille tärkeiden EU-Mercosur -assosiaatiosopimusneuvottelujen saavan uutta vauhtia.

* * *

Maidemme kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja vakaalla pohjalla. Taloudellinen yhteistyö on kehittynyt myönteisesti ja maidemme välisen kaupan volyymi on kasvanut merkittävästi. Mukaan on tullut myös uusia tuotteita, kuten viime vuosina Suomeen hankitut brasilialaisvalmisteiset matkustajalentokoneet.

Mukananne matkustava laaja ja arvovaltainen yritysvaltuuskunta on tänään tavannut suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten edustajia. Brasilia on investointikohteena jo herättänyt suomalaisten mielenkiinnon. Toivon, että Suomi voi olla teidän yrityksillenne mielenkiintoinen investointikohde.

Myös yksittäisten kansalaisten välinen kanssakäyminen on lisääntynyt. Brasiliassa vuosittain vierailevien suomalaisturistien lukumäärä on kohonnut nopeasti jopa viiteentoistatuhanteen – eikä ihme, olemmehan me suomalaiset jaksaneet tanssia sambaa täällä Pohjolassa tammikuisten lumikinostenkin keskellä. Toki Brasilian kulttuurilla on laajemmaltikin ystäviä. Arvostetun Brasilian kirjallisuuden akatemian jäsen Paolo Coelho on Suomessakin erittäin suosittu kirjailija. Ja tietysti olette meille tunnettuja mahtavasta urheilumenestyksestänne – erityisesti jalka- ja lentopallossa.

Brasilian nopea kasvu poliittisesti vakaaksi demokratiaksi on ollut hieno kehitystarina ja tärkeää koko maanosanne kannalta. Te olette oman hallintonne aikana pannut toimeen monia merkittäviä reformeja, joilla tähdätään nälän ja köyhyyden poistamiseen sekä koulutustason nostamiseen erityisesti Brasilian köyhimmillä alueilla.

Meille suomalaisillekin sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä asia. Me itse asiassa pidämme sitä mielellämme perinteisenä suomalaisena ja pohjoismaisena arvona, jonka tulee olla ohjenuorana kaikessa politiikassamme. Tällainen yhteiskunta on yksilölle oikeudenmukainen, mutta se on myös osoittautunut erinomaiseksi kilpailutekijäksi nykyisessä yhä enemmän tietoon ja sen soveltamiseen perustuvassa maailmantaloudessa. Suomessa ei ole huomattavia luonnonrikkauksia, mutta me olemme hyvin pitkään sijoittaneet ihmisten osaamiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ilman suomalaista koulutusjärjestelmää ei olisi olemassa suomalaista tieto- ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Arvoisa herra presidentti,

Me olemme molemmat toimineet ja puhuneet oikeudenmukaisemman globalisaation puolesta. Olemme kantaneet huolta globalisaation sosiaalisista vaikutuksista ja maailmanlaajuisen tulonjaon epätasaisuudesta.

Globaalien ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan globaalia vastuuta ja yhteistyötä. Yhteistä maailmanjärjestöämme, Yhdistyneitä kansakuntia todella tarvitaan. Suomi arvostaa Brasilian aktiivista ja rakentavaa roolia YK:ssa. Mekin haluamme nähdä sen merkityksen kasvavan edelleen. Tästä syystä Suomi tukee reformeja, jotka tähtäävät YK-järjestelmän toiminnan tehostamiseen – mukaan luettuna turvallisuusneuvoston laajentamisen uusilla pysyvillä jäsenillä kuten Brasilia. Veto-oikeuden laajentamista emme kannata.

Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Se koskettaa jokaista maapallon asukasta ja sen vaikutukset ulottuvat nykyajasta kauas tulevaisuuteen. Meidän vastuullamme on pysäyttää tämä uhkaava kehitys, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat elää ja asuttaa tätä yhteistä planeettaamme.

Kioton sopimuksen päättymisen jälkeiselle ajalle on löydettävä tehokas, toimiva ja kaikki osapuolet huomioon ottava mekanismi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. On hyvä, että YK:n yleiskokouksen alla järjestetään nyt syyskuussa korkean tason ilmastotapahtuma New Yorkissa.

Tämän vierailunne aikana on allekirjoitettu Suomen ja Brasilian välinen päästökauppaoikeuksia koskeva aiesopimus, joka on yksi esimerkki siitä, miten pohjoinen ja etelä voivat toimia yhdessä.

Ilmaston lämpenemisen katkaisemiseksi on tärkeätä myös panostaa vaihtoehtoisiin energianlähteisiin ja energian säästämiseen liittyvään tutkimukseen. Sekä Suomella että Brasilialla on paljon osaamista erityisesti bioenergiaan ja biopolttoaineisiin liittyvissä kysymyksissä. Maidemme välinen tiede- ja tutkimusyhteistyö tällä alalla on arvokasta pääomaa molempien maiden kannalta.

Tahdon kohottaa maljan, Teidän, arvoisa presidentti ja rouva Lula da Silva, kunniaksi sekä Suomen ja Brasilian välisen yhteistyön ja ystävyyden merkiksi!