Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe The American-Scandinavian Foundation –säätiön vuosijuhlassa New Yorkissa 18.5.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla on suuri ilo ja kunnia olla jälleen American Scandinavian Foundation –säätiön vieraana. On hienoa tavata vanhoja tuttuja ja uusia ystäviä. Haluaisin tänä iltana jakaa kanssanne ajatuksiani Euroopan ja Yhdysvaltojen välisistä nykyisistä ja tulevista suhteista yleensä, Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista sekä erityisesti Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista.

* * *

Aloitan käsittelemällä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä suhdetta. Tällä tärkeällä kumppanuussuhteella on merkitystä, ei vain eurooppalaisille ja amerikkalaisille, vaan myös muulle maailmalle. Suomi toimi aktiivisesti tämän suhteen edistämiseksi EU-puheenjohtajuuskaudellamme viime vuonna.

Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen muodostavat yhteisen perustamme ja haluamme edistää näitä arvoja maailmanlaajuisesti. Hyvää transatlanttista yhteistyötä tarvitaan kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta meidän ei pidä toimia ainoastaan maailman palokuntana. Mielestäni transatlanttista yhteistyötä tarvitaan erityisesti rakennettaessa parempaa, vauraampaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Talous on EU:n ja Yhdysvaltojen suhteen olennainen osa. EU ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeimmät kauppa- ja investointikumppanit. Keskinäisen kauppamme osuus koko maailmankaupasta on noin 40 %. Noin 14 miljoonan henkilön lasketaan saavan toimeentulonsa transatlanttisen kauppa- ja investointitoiminnan tuloksena. Mielenkiintoista kyllä, keskinäisriippuvuus kauppa- ja investointisuhteissa on entisestään lisääntynyt viime vuosina huolimatta Aasiaan suuntautuvien amerikkalaisten ja eurooppalaisten investointien määrän kasvusta.

Washington isännöi muutama viikko sitten Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välistä huippukokousta. Tämän menestyksekkään huippukokouksen tärkein saavutus on varmastikin kehyssopimus taloudellisesta yhteistyöstä. Uudella kehyssopimuksella tullaan alentamaan sääntelyesteitä ja hakemaan nopeita tuloksia useilla eri aloilla, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien, kaupan turvallisuuden, talousmarkkinoiden, investointien sekä innovaation ja teknologian aloilla.

Uusi kehyssopimus on tervetullut viesti yritysmaailmalle, jossa erilaiset standardit ja säännökset on jo pitkään nähty suurimpina esteinä transatlanttisten taloussuhteiden edelleen kehittämiselle.

Washingtonin huippukokouksessa oli yhteinen näkemys siitä, että tarvitsemme pikaisesti globaalia politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomella oli viime syksynä kunnia toimia puheenjohtajana korkean tason kokouksessa, jossa EU ja Yhdysvallat istuivat saman pöydän ääreen keskustelemaan ilmastonmuutokseen, puhtaaseen energiaan ja kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä. Toivomme, että tuolloin aloitettu EU:n ja USA:n välinen työ tulee jatkumaan myöhemmin tänä vuonna. Tervehdin ilolla Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin vierailua Yhdysvaltoihin ja hänen täällä käymiään keskusteluja ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on todellinen globaalihaaste ja muutoksen aikaansaaminen tulee vaatimaan enemmän kuin EU:n ja USA:n toimia. Haluaisin tässä yhteydessä toistaa vilpittömän tukeni joulukuussa Indonesiassa järjestettävälle YK:n ilmastokokoukselle. Toivon, että hallitukset kaikkialla maailmassa suhtautuvat vakavasti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n hiljattain julkaisemiin suosituksiin, joihin kuuluvat esimerkiksi uusiutuvan energian edistäminen, metsien hävittämisen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

Washingtonin huippukokouksen liepeillä allekirjoitettiin ”Open Sky”-sopimus. Tämä on hyvä uutinen kuluttajille molemmin puolin Atlanttia, sillä mantereiden väliset yhteydet tulevat mitä todennäköisimmin paranemaan. Tämä voi osaltaan auttaa lisäämään ihmisten välisiä yhteyksiä ja matkalippujen hintojen aleneminen voi mahdollistaa esimerkiksi useampien amerikkalaisen opiskelijoiden vierailuja Euroopassa ja eurooppalaisten opiskelijoiden Yhdysvalloissa.

* * *

On hyvä muistaa, että Euroopan unioni ei ole koko Eurooppa. Edes kaikki Pohjoismaat eivät ole EU:n jäseniä. Ulkopuolelta tarkasteltuna me ”viisi sisarta” näytämme hyvin samankaltaisilta, mutta kaikilla on omat piirteensä kansallisesti sekä myös suhteissaan Yhdysvaltoihin.

Kaikille pohjoisen sisarille on yhteistä pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli sekä menestyminen globalisaatiossa. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat hyvin kansainvälissä vertailuissa oli sitten kyse kilpailukyvystä, kestävästä kehityksestä, elintasosta tai lähes mistä tahansa muusta asiasta. Olemme ylpeitä siitä, että ainoa kansainvälinen vertailu, jossa Pohjoismaat eivät sijoitu kärkeen on korruptio! Transparency Internationalin selvitykset asettavat Pohjoismaat vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon vuosi toisensa jälkeen.

Vahva ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta yhdistää Pohjoismaita ja Yhdysvaltoja. Kansalaiset ja heidän järjestönsä ovat keskeisiä toimijoita demokratioissamme ja heillä on merkittävä rooli suhteittemme kehittämisessä, etenkin kulttuurin ja koulutuksen aloilla.

* * *

Omaa maatani Suomea koskien on aina ilo todeta, että suhteemme Yhdysvaltoihin ovat pitkäaikaiset, laajat ja erinomaiset. Yhdysvallat on Suomen tärkein Euroopan ulkopuolinen kauppa- ja investointikumppani. Uusi teknologia ja innovaatiot on yhteinen kiinnostuksemme kohde. Viime aikoina Yhdysvaltojen ja Suomen yhteistyö on tiivistynyt huomattavasti myös energiakysymyksissä. Amerikkalaisia kiinnostavat suuresti paitsi Suomen ydinvoimaosaaminen, myös Suomen kokemus uusiutuvien energialähteiden käytössä ja erityisesti Suomessa käynnissä olevat biopolttoaineiden valmistamiseen liittyvät toisen sukupolven teknologiahankkeet.

Kiinnostavia kahdenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia voivat tarjota myös muut alueet, kuten esimerkiksi terveydenhuolto, opetus sekä pohjoiset ja arktiset kysymykset. Suomalaiset ovat lähteneet liikkeelle voimakkaasti ympäristöosaamisessa ja odotan mielenkiinnolla tiivistyvää yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi ympäristöongelmiin, joita me kaikki kohtaamme.

Kahdenvälisten suhteiden tiivistämisessä tulee luoda tiiviit kontaktit mahdollisimman laaja-alaisesti yhteiskuntaelämän eri sektoreille. Meillä on paljon opittavaa Yhdysvaltojen vahvasta tiede- ja tutkimusperinteestä, ja minulla on ilo huomata, kuinka paljon Yhdysvalloissa on kiinnostusta suomalaiseen koulujärjestelmään. Samaan aikaan koulutusyhteistyö ja opiskelijavaihto edistävät keskinäistä ymmärrystä sekä kulttuurien ja instituutioiden laajempaa tuntemusta. Nuoret tulevat rakentamaan maidemme tulevaisuutta. Mitä enemmän he tietävät toisistaan ja mitä useammin he pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yhdessä, sitä parempi on lopputulos meidän kaikkien kannalta.

* * *

Tämä johdattaakin minut The American-Scandinavian Foundation -säätiön tarkoitukseen: edistää Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välistä keskinäistä ymmärrystä koulutus- ja kulttuurivaihdon kautta.

Haluan lämpimästi kiittää American-Scandinavian Foundationia sen työstä kulttuuriemme esittelemiseksi ja edistämiseksi Yhdysvalloissa sekä erityisesti täällä New Yorkissa. Yhteisestä hankkeestamme, Skandinavia-talosta on muodostunut toivomamme aktiivinen kohtauspaikka, joka tarjoaa erittäin monipuolista ja vaihtelevaa ohjelmaa. Minusta on selvää, että ASF:lla on myös merkittävä ja myönteinen rooli maittemme välisissä sosiaalisissa suhteissa.

New York on luonteva sijaintipaikka American-Scandinavian Foundationille. Kaupunki on säilyttänyt luovuutensa, johtavan kulttuurisen asemansa ja taloutensa. Siellä toimiva media välittää eteenpäin amerikkalaisia suvaitsevaisuuden ja yritteliäisyyden parhaita perinteitä.

Meille pohjoismaalaisille New York säilyy keskeisenä kosketuspisteenä Yhdysvaltoihin. Täällä asuvat lukuisat maahanmuuttajamme ovat korkeasti koulutettuja ja he matkustavat edestakaisin tuoden mukanaan parhaita puolia molemmista kulttuureista. Tieteellinen tutkimus, taiteet, talous- ja lakimaailma houkuttelevat nykyisin yhä enemmän nuoria pohjoismaalaisia New Yorkiin.

Lopuksi kiitän The American-Scandinavian Foundation –säätiötä Suomelle osoitetusta kunniasta tänä iltana. Haluan myös onnitella palkinnonsaajia. On ollut ilo olla täällä, olen nauttinut seurastanne ja tästä upeasta illasta.