Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Koli Forumissa 15.9.2011

(muutosvarauksin, puheen kieli englanti)

Maapallon hyvinvointi riippuu metsistä, planeettamme keuhkoista. Metsien tarkastelu kestävyyden, innovaatioiden ja energian näkökulmasta on hyvin perusteltua ja hyödyllistä.

Kehitys kohti vihreää taloutta tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia metsään liittyvien tuotteiden ja palveluiden kestävälle käytölle. Mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen edellyttää, että käytämme hyväksi tieteellistä tietoa, kehittyneitä teknologioita ja innovaatioita. Suomelle ja suomalaisille metsät ovat tärkeitä monesta näkökulmasta. Siitäkin syystä pidän tervetulleena Koli Forumin tarjoamaa mahdollisuutta monipuoliseen metsäkeskusteluun.

Vihreä talous ei synny vain teknologioiden kautta. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa myös ympäristönäkökulma sekä sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma ovat mukana. Vihreän talouden on autettava ihmisiä parantamaan elinolojaan. Tämä sisältää ennen muuta säällisten työpaikkojen luomisen, mutta myös sosiaalisten palvelujen tarjoamisen ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen.

Ajatus maapallon hyvinvoinnista luonnon kantokyvyn rajoissa esitettiin yli 20 vuotta sitten Brundtlandin komission toimesta. Siitä lähtien kansainvälinen yhteisö ja hallitukset ovat järjestäneet lukuisia konferensseja ja neuvotteluprosesseja, jotka tähtäävät kestävään kehitykseen. Edistystä on saavutettukin, erityisesti vuosituhattavoitteiden toteutumisessa, mutta työtä on vielä jäljellä.

Kansainvälisellä yhteisöllä on meneillään eri aloilla neuvotteluprosesseja, joissa haetaan yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ilmastosta luonnon monimuotoisuuteen, kansainvälisen kaupan säännöistä korruption kitkemiseen. Samaan aikaan on tarpeen luoda pidemmälle ulottuvaa visiota, joka luo puitteet lyhyempikestoiselle ongelmanratkaisulle.

Yleinen kehys on rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä kehityksen kolmiyhteys. Tähän kehykseen nojaavat YK:n vuosituhattavoitteet. Siihen kehykseen on asetettava myös kestävyyden tavoittelu, jonka tarvetta korostavat monet seikat. Lähes kaksi vuosikymmentä sitten hyväksytyn Rion toimintaohjelman toimeenpano on ollut riittämätöntä. Luonnononnettomuuksien ja muiden katastrofien jälkien paikkaaminen johtaa kysymykseen, voimmeko varautua niihin paremmin ja kestävämmin. Viime vuosien finanssi- ja talouskriisit ovat nostaneet keskusteluun kysymyksen, perustuuko taloudellinen toiminta ja sitä ohjaava ajattelu vain lyhyen ajan hyötyyn.

Olemme toivon mukaan laajasti heräämässä sellaisen kestävän kehityksen tarpeeseen, joka ottaa huomioon niin ympäristölliset, taloudelliset kuin sosiaalisetkin näkökohdat ja joka ei uhraa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia nykyisen sukupolven hyväksi.

Näkemys kestävän kehityksen tasapainoisesta edistämisestä huomioi globaalien haasteiden keskinäiset yhteydet mutta myös niiden ratkaisumallien yhteydet. Hyviä esimerkkejä näistä yhteyksistä löytyy mm. ilmastonmuutoksesta ja köyhyydestä. Ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisen paljon kehittyvien maiden naiset. Ympäristön tuhoutuessa naisten ponnistelut perheen ylläpitämisessä käyvät entistäkin vaikeammiksi. Toisaalta, jos otamme käyttöön esimerkiksi energialähteitä, joiden vuoksi naisten ei tarvitse kerätä puuta pitkien kantomatkojen takaa, voimme luoda edellytyksiä perheen lasten kouluttautumiselle.

Jotta ihmisten jokapäiväisessä elämässä tapahtuisi muutosta kestävyyttä kohti, tarvitaan monien totuttujen toimintatapojen muutosta niin yksilöiden kuin hallitustenkin tasolla. Globaali kestävyys perustuu kansalliselle ja paikalliselle toiminnalle. Kansallisvaltioilla ja niiden hallituksilla on päävastuu, mutta kestävän kehityksen ripeämpi ja tasapainoisempi toimeenpano tästä eteenpäin edellyttää myös yritysten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumista.

* * *

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon asetti noin vuosi sitten korkean tason paneelin pohtimaan globaalia kestävää kehitystä. Paneeli, jonka rinnakkaispuheenjohtajana toimin yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa, jättää raporttinsa vuoden vaihteessa. Pääsihteeri pyysi paneelilta uutta visiota globaalista kestävästä kehityksestä.

Paneeli on ottanut haasteen vastaan ja se pyrkii tuottamaan ehdotuksia, jotka ovat sekä konkreettisia että kurkottavat kohti vuotta 2050 ja siitä ylikin. Perspektiivi saattaa tuntua pitkältä (muista kuin metsänkasvattajista), mutta monet nyt tehtävistä investointipäätöksistä vaikuttavat hyvinkin 30–40 vuotta eteenpäin. Lyhytnäköisyyteen ei siis ole varaa.

Paneeli on saanut paljon tukea, esimerkiksi EU:n komission puheenjohtajalta Barrosolta ja presidentti van Rompuylta sekä luonnollisesti paneelin jäsenenä toimivalta ilmastokomissaari Connie Hedegaardilta.

YK:n kestävän kehityksen paneeli rakentaa ehdotuksensa kestävän kehityksen käsitteelle sellaisena kuin se hyväksyttiin 1992 Rion konferenssissa ja sellaisena kuin sitä on sittemmin kehitetty kattavammaksi. Paneeli on ottanut lähtökohdakseen ihmiskeskeisyyden, jossa köyhyyden poistaminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen saavat ison roolin.

Jos onnistumme suosituksissamme yhdistämään hyvinvoinnin lisäämisen demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja planeettamme kestokykyyn, olemme ottaneet pitkän askeleen. Tämän saavuttamiseksi meidän on hyödynnettävä kaikki inhimilliset resurssit, mukaan lukien naiset ja nuoret. Tämä on yksi paneelimme painopisteistä, kun pohdimme kriittisimpiä keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Globaaleja ratkaisuja etsiessään paneeli pyrkii irrottautumaan kaikkea globaalia hallitustenvälistä toimintaa rasittavasta pohjois-etelä-jaosta. Ongelmamme millä tahansa kestävän kehityksen kolmesta ulottuvuudesta ovat globaaleja, vaikka niiden kärjistymisaste toki vaihtelee ja vahvimmat toimenpiteet on suunnattava heikoimpien auttamiseen.

Edellä kuvailemieni peruslähtökohtien varassa kestävän kehityksen paneelimme on tehnyt joukon tavoitteita ja keinoja koskevia valintoja. Valinnat näkyvät raporttiluonnoksessa, jota parhaillaan laaditaan.

Olemme valinneet neljä prioriteettialaa, joihin olemme kohdistaneet erityisen huomion pohtiessamme suosituksiamme. Nämä alat ovat puhtaan, edullisen ja turvallisen energian saanti, puhtaan veden saanti, ruokaturva maatalouden ja kalastuksen kontekstissa sekä säällisten työpaikkojen luominen, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rooli huomioiden. Jokaisessa tavoitteessa metsillä ja niihin liittyvällä osaamisella voi olla merkittävä panos.

Keinovalinnoissa paneelin lähtökohta on vihreän, vähähiilisen talouden edistäminen tavalla, joka palvelee myös ihmisten tarpeita. Keinoja etsimme myös markkinoiden, hallinnan ja teknologian lohkoilta. Kuten jo totesin, sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen ovat keskeisiä keinoja.

Pitkän ajan visiota rakentaessaan paneeli pitää mielessään sen, että ensi vuoden kesäkuussa järjestetään Riossa uusi kestävän kehityksen konferenssi – Rio+20. Tuon konferenssin valmisteluprosessissa on paneelia kohtaan odotuksia.

Eräs paneelissa keskusteltu tapa, jolla Riossa ensi kesänä voitaisiin vauhdittaa ponnisteluja kohti kestävää kehitystä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja köyhyyden poistamista, on vuoteen 2015 kansainvälisen yhteisön ponnisteluja ohjaavien YK:n vuosituhattavoitteiden jatkaminen kestävän kehityksen tavoitteilla. Itse olen havainnut vuosituhattavoitteet tehokkaaksi tavaksi saavuttaa tuloksia.

Kestävän kehityksen tavoitteet antaisivat mahdollisuuden tarkastella uudella tavalla myös kehityksen mittaamista. BKT on yleisesti havaittu liian kapeaksi mittariksi varsinkin kestävyyden kannalta. Useita vaihtoehtoisia mittaustapoja on ollut esillä. Olennaista niiden kesken valittaessa olisi kyky ohjata yhteiskunnallista toimintaa kohti kestävyyttä.

Rion konferenssi voisi käynnistää prosessin, joka johtaisi kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymiseen YK:n vuosituhattavoitteiden aikajänteen umpeutuessa 2015. Kestävän kehityksen tavoitteiden varassa kansainvälinen yhteisö ja kansalliset toimijat voisivat ottaa tähtäimeensä pidemmän aikavälin kestävyysvision.

Toivotan menestystä Koli Forumin työlle ja toivon mielenkiintoisia keskusteluja.