Perus- ja ihmisoikeudet Presidenttifoorumin puheenaiheena

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen oli keskustelunaiheena kymmenennessä Presidenttifoorumissa, joka järjestettiin Presidentinlinnassa 12. toukokuuta 2009 teemalla "Laillista menoa". Keskusteluaiheiksi nousivat mm. oikeuskäsittelyjen venyminen ja vähemmistöjen oikeudet. Foorumiin oli kutsuttu osallistujia yhteiskunnan eri alueilta, muun muassa kansanedustajia sekä kansalaisjärjestöjen ja oikeuslaitoksen edustajia.

Presidentti Halosen mukaan sosiaaliturvan muutoksenhaun pitkittyminen on ongelma. ”Yli vuoden kestävä odotusaika valituksen käsittelemiseksi on kansalaisten kannalta kohtuuton ja kyseenalaistaa perusoikeuksien toteutumisen. Sairauspäivärahan, hoitotuen tai eläkkeen odottaminen aiheuttaa ihmisille ja heidän läheisille toimeentulon ongelmia ja siirtää ihmisiä toimeentulotuen saajiksi”, presidentti Halonen sanoi. Myös eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kiinnitti asiaan huomiota. Hänen mukaansa esimerkiksi lapsen kuntoutusasian käsittely voi viedä vuosia.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen avasi tilaisuuden. Foorumin puhetta johti toimittaja Hannu Lehtilä (vas.). Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Halosen mukaan kansalliselle ihmisoikeusinstituutille, jollaisia on jo useassa Euroopan maassa, olisi tarvetta meilläkin. ”Suomessa on useita toimijoita, mutta ihmisoikeustyön koordinointi voisi parantaa tuloksia. Instituutiota tarvittaisiin esimerkiksi antamaan suosituksia ja ehdotuksia ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä lisäämään ihmisoikeustietoutta”.

Noidankehä murrettava

Vähemmistöt ovat usein yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa, eivätkä pysty mukaan ajamaan tehokkaasti omia oikeuksiaan. Presidentti Halonen korostikin, että noidankehä on murrettava. ”Romanit joutuvat sekä meillä että muualla helposti syrjityiksi. Heillä ei ole sitä pääkaupunkia, joka älähtäisi heidän puolestaan”, presidentti totesi.

Presidentti Halonen otti kantaa myös saamelaisen vähemmistön asemaan. ”Olen puhunut sen puolesta että, Suomi ratifioisi Kansainvälisen työjärjestön ILOn itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen”. Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kristiina Kourosin mukaan saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa ja siihen liittyviä erityisiä ihmisoikeuksia ei riittävästi ymmärretä lainsäätäjän, hallinnon tai kansalaisten parissa, vaikka perinteiset elinkeinot ja kieli ovat perustuslaissa erityisen suojelun kohteina.

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliina Koskelo kärjistikin, että perus- ja ihmisoikeuksia pidetään liian helposti asiana, jotka ”kuulostavat hyvältä, eivätkä maksa mitään”. Koskelon mukaan perus- ja ihmisoikeudet ovat yhteiskunnan sitova velka jäsenilleen. Ne toteutuvat instituutioiden kautta ja vaativat sekä investointeja että paljon kovaa työtä. Perusoikeuksia koetellaan etenkin silloin, kun on kriisiaika. Sellainen on nykyinen taloustilanne ja samalla Suomelle ”vakava itsetutkiskelun paikka” ihmis- ja perusoikeuksien suhteen.

Presidentti Halonen kertasi puheenvuorossaan havaintojaan huhtikuisesta Euroopan neuvoston parlamentaarisesta yleiskokouksesta. Hän muistutti, että ihmisoikeusasioissa on liian helppo nähdä malka toisen silmässä. ”Kaikkien mielestä ihmisoikeudet ovat loistava juttu. Ja kaikilla oli kerrottavaa etenkin sitä miten naapuri käyttäytyy huonosti”.

Presidenttifoorumissa alustivat tasavallan presidentin lisäksi oikeusministeri Tuija Brax, eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros ja professori Juha Sihvola. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii toimittaja Hannu Lehtilä.

Presidenttifoorumeita on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet ja muutosten Suomi.

Presidenttifoorumin alustuspuheenvuorot:

Kristiina Kouros (PDF)
Tuija Brax (PDF)
Riitta-Leena Paunio (PDF)
Juha Sihvola (PDF)

Presidenttifoorumi järjestettiin Valtiosalissa kymmenennen kerran. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia