Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kanadan kenraalikuvernöörin valtiovierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 6.10.2003

Minulla on ilo toivottaa Teidät kaikkien suomalaisten puolesta lämpimästi tervetulleiksi Suomeen, Euroopan unionin pohjoisimpaan jäsenmaahan.

Suomea ja Kanadaa yhdistävät monet asiat maittemme kokoerosta ja pitkästä välimatkasta huolimatta: luonnonolot, maantiede, politiikka. Pohjoisen karut olot ja luonnonvoimat ovat olennainen osa arkipäiväämme. Me jaamme samat perusarvot: uskon ihmisten tasavertaisiin oikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Molemmat kansat ovat kahdella kielellä kehittäneet korkean sivistystason ja kulttuurin. Kumpikin on tottunut asumaan suurvallan naapurina. Suomi ja Kanada uskovat järjestäytyneeseen kansainväliseen yhteistyöhön ja toimivat sen mukaisesti.

Suomi ja Kanada ovat kumpikin modernin yhteiskuntakehityksen kärjessä. Kumpikin etsii myös tahollaan ratkaisuja uudenlaisiin ongelmiin, jälkiteollisen yhteiskunnan haasteisiin. Maailman talousfoorumi ja monet muut laitokset laativat maakohtaisia tilastoja ja kansainvälisiä vertailuja. Kerta toisensa jälkeen nämä vertailut osoittavat, miten Kanada ja Suomi ovat rinta rinnan maailman johtavien maiden joukossa, verrattiinpa sitten elämisen ehtoja, opetuksen tasoa, kilpailukykyä, tietoyhteiskunnan kehittyneisyyttä, korruption vähyyttä tai ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Globalisoituvan yhteiskunnan ongelmat ulottuvat huipputeknologiasta herkkiin ja vaikeisiin eettisiin kysymyksiin. Jotkin ovat akuutteja tänään, toiset koskevat tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa meidän lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat elämään. Näissä pohdinnoissa Kanadalla ja Suomella voisi olla paljon opittavaa toisiltaan.

Edellisestä valtiovierailusta, jonka kunnioitettu edeltäjäni presidentti Mauno Koivisto teki Kanadaan lokakuussa 1990, on ehtinyt kulua aikaa. Sinä aikana Eurooppa ja Suomen asema siinä ovat ratkaisevasti muuttuneet. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen nyt kahdeksan vuotta. Tämä on osoittautunut oivalliseksi ratkaisuksi arkipäivän ongelmiimme globalisoituvassa maailmassa. Myös siirtyminen yhteisvaluuttaan euroon on sujunut kitkatta ja saanut suomalaisten suuren enemmistön hyväksynnän. Euro on vakauttanut koko euro-alueen ja sen mukana Suomen taloutta, lisännyt ennustettavuutta ja helpottanut kaupankäyntiä. Nyt käynnissä oleva EU:n moniaskelinen laajentumisprosessi on historiallinen. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa hyvinvoinnin, demokratian ja oikeusvaltion aluetta Euroopassa.

Kylmän sodan päättyminen tuntui erityisen voimakkaasti Suomen lähialueella. Puolen vuosisadan ajan Itämeri oli erottanut alueen maita toisistaan ja yhtäkkiä siitä tuli jälleen yhdistävä silta niiden välille. Kun Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta ensi toukokuun alussa tulee EU:n jäseniä, Itämerestä tulee tuolloin käytännöllisesti katsoen unionin sisämeri. Uusi Venäjä on muodostunut EU:lle tärkeäksi yhteistyökumppaniksi ja Itämeren muutoksen myötä EU:n ja Venäjän yhteistyösuhde muodostuu alueella entistäkin konkreettisemmaksi. Tämänkin vuoksi Suomi on aktiivisesti ajanut Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuuden vahvistamista.

Suomelle jäsenyys Euroopan unionissa merkitsi myös turvallisuuspoliittista päätöstä, liittoutumista siihen maaryhmään, joka meille on aina ollut läheisin. Sotilaallisesta puolustuksesta me huolehdimme itsenäisesti, samalla kun me aktiivisesti osallistumme kansainväliseen kriisinhallintaan sekä YK:n että Naton johtamissa operaatioissa. Tänään Suomella on enemmän joukkoja näissä operaatioissa kuin millään muulla EU-maalla suhteutettuna maan väkilukuun.

Yksittäisenä maana emme koe turvallisuuttamme sen enempää uhatuksi kuin muutkaan Euroopan maat. Yhdessä maailman kaikkien valtioiden kanssa jaamme samat globaalit uhat: ympäristön pilaantumisen, köyhyyden, järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin ja alueelliset konfliktit. Suomi työskentelee hyvässä yhteistyössä Kanadan kanssa YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä näiden uhkien eliminoimiseksi sekä yleismaailmallisen turvallisuuden parantamiseksi. Kanada ja Suomi ovat toimineet aktiivisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseksi ja kasvihuonekaasuja rajoittavan Kioton pöytäkirjan aikaasaamiseksi. Jotta Kioton historiallinen ilmastosopimus astuisi voimaan, olisi tärkeää, että vielä toistaiseksi epäröineet maat mahdollisimman pian ratifioivat sen. Suezin kriisistä 1956 lähtien suomalaiset ja kanadalaiset sotilaat ovat tottuneet seisomaan rinta rinnan eri puolilla maailmaa rauhaa turvaamassa.

Suomi on aina pitänyt Euroopan vakauden kannalta keskeisen tärkeänä transatlanttisen yhteenkuuluvuuden lujittamista muuttuvissakin olosuhteissa. Vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, me toimimme sen kanssa hyvin läheisessä yhteistyössä.

Myös Euroopan unionin kautta Suomi osallistuu aktiivisesti transatlanttisen yhteistyön kehittämiseen. EU:n ja Kanadan huippukokous teki viime joulukuussa Ottawassa päätöksen aloittaa neuvottelut uuden sukupolven kaupan ja investointien edistämisopimuksesta. Suomi kannattaa sen tavoitteita harmonisoida investointeihin ja kauppaan vaikuttavia säädöksiä sekä parantaa niiden läpinäkyvyyttä.

Arvoisa Kenraalikuvernööri, Teidän ja seureenne vierailu suuntautuu tällä kertaa Euroopan kaikkein pohjoisimpaan osaan. Maapallon kaikista ihmisistä, jotka asuvat 60. leveysasteen pohjoispuolella, runsaat 40 prosenttia on suomalaisia. Lapissa tapaatte myös meidän seitsemän ja puolituhantisen kansallisen vähemmistömme saamelaisten edustajia, joilla on läheiset yhteistyösuhteet Kanadan pohjoisten alueiden alkuperäiskansoihin. Saamelaisten edustajilla onkin tuore mandaatti keskustella teidän kanssanne, koska viime viikolla Suomen saamelaiset valitsivat vaaleilla oman edustuksellisen elimensä, Saamelaiskäräjät.

Kansainvälinen arktinen yhteistyö on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, samoin kuin EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen. Suomi ja Kanada ovat Arktisen neuvoston perustajajäseniä. Ja me arvostamme suuresti kanadalaisten aktiivista panosta järjestön toiminnassa. Maittemme tavoitteet ovat pitkälle samanlaiset ja yhteistyöllemme tarjoutuu tässäkin lukuisia mahdollisuuksia.

Arvoisa Kenraalikuvernööri ja herra Saul, sallikaa minun kohottaa maljani teidän terveydeksenne, Kanadan kansan menestykselle sekä Suomen ja Kanadan ystävyyden lujittumiselle.