Presidentti Halonen sotiemme veteraaneille: Talvisota jätti syvät jäljet suomalaisten yhteiseen muistiin

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi kättelivät sotiemme veteraanit Peilisalissa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Tarja Halonen järjesti Presidentinlinnassa vastaanoton sotiemme veteraaneille talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä lauantaina 13. maaliskuuta 2010. Kahvitilaisuuteen oli kutsuttu noin 190 veteraanijärjestöjen edustajaa, Suomen sotiin osallistuneita ruotsalaisia ja virolaisia vapaaehtoisia sekä mm. rintamanaisten, kaatuneitten omaisten sekä sotalapsien edustajia. Tilaisuuteen osallistui myös kenraalikuntaa.

Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi toivottivat kutsuvieraat tervetulleiksi Peilisalissa, josta kättelyn jälkeen vieraat siirtyivät Valtiosaliin. Kahvitilaisuuteen osallistuivat myös presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto.

”Talvisota jätti syvät jälkensä suomalaisten yhteiseen muistiin”, presidentti Halonen sanoi tervehdyspuheessaan. ”Sotavuodet 1939–1945 vaativat kansakunnalta paljon, mutta säilytimme itsenäisyytemme. Vältyimme miehitykseltä ja saimme jatkaa maamme kehittämistä valitsemallamme demokraattisella tavalla. Syntyi myös käsite ’talvisodan henki’. Haluan valtion puolesta lausua syvän kiitollisuuteni teitä veteraaneja ja koko teidän sukupolveanne kohtaan.”

Yhteisvastuu ja välittäminen on viesti sukupolvelta toiselle

”Veteraanien sukupolvi rakensi Suomen uudelleen entistä paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Suomi on muuttunut sodanjälkeisinä vuosikymmeninä muiden pohjoismaiden kaltaiseksi. Yhteisvastuu ja toisista välittäminen on viesti sukupolvelta toiselle.”

Tilaisuudessa oli läsnä myös ruotsalaisia ja virolaisia vapaaehtoisia, joiden roolista presidentti Halonen muistutti. ”Vapaaehtoisten panoksella oli kannustava merkitys. Se osoitti, ettei Suomea ollut unohdettu. Siitä heille erityiset kiitokset.”

”Vaikka sota oli surullinen asia, sodan päättyminen on iloinen asia – ja se, että siitä on niin monta vuosikymmentä”, presidentti Halonen sanoi tervehdyspuheensa lopuksi.

Lämminhenkisen tilaisuuden ohjelmassa oli myös Kaartin soittokunnan ja Kadettikuoron musiikkiesityksiä.

Muistoseminaari Säätytalossa

Ennen Linnassa järjestettyä vastaanottoa presidentti Halonen osallistui valtioneuvoston järjestämään talvisodan 70-vuotismuistoseminaariin Säätytalossa.

”Nämä ankarat sotavuodet ovat koskettaneet syvästi suomalaista yhteiskuntaa. Yhä edelleen suuri osa suomalaista identiteettiä tuntuu määrittyvän juuri sotakokemusten kautta. Talvisotamme on jäänyt kansainväliseenkin tietoisuuteen uskomattomana selviytymistarinana”, presidentti sanoi puheessaan.

Jakautunut kansa pystyi vaaran hetkenä kokoamaan voimansa ja taistelemaan yhtenäisenä kansana. Sotien jälkeistä Suomea rakennettiin yksimielisyydellä, mutta vuosikymmenet merkitsivät sotakorvauksia, jälleenrakennusta ja suuria yhteiskunnallisia muutoksia.

Pitkät varjot

Sodan varjot olivat kuitenkin pitkät. ”Suomalaista yhteiskuntaa kehitettiin monin eri tavoin kohti sellaista hyvinvointivaltiota, jollaisena me maamme nyt tunnemme. Sotaveteraanien sukupolvi kantoi suuren vastuun tästäkin työstä.”

Presidentti Halonen muistutti, että sota vaikuttaa niidenkin ihmisten identiteettiin, jotka eivät ole sitä henkilökohtaisesti kokeneet. ”Tavalla tai toisella sota-aika vaikutti kaikkiin lapsiin. Isät olivat monia vuosia poissa, eivätkä kaikki palanneet koskaan. Sopeutuminen rauhan ajan yhteiskuntaan ei ollut sekään aina helppoa”

Sotaa koskeviin pohdintoihin on tullut ajallisen etäisyyden kasvaessa uusia näkökulmia. ”Pohdiskeluille on vielä tilaa ja aihetta niin taiteen kuin historiankirjoituksenkin parissa. Talvisota merkitsi nuoren kansakunnan itsenäisyyden säilyttämistä veteraanisukupolven yksimielisyydellä ja yhteisvastuulla.”

• Presidentti Halosen tervehdyspuhe kokonaisuudessaan
• Presidentti Halosen puhe talvisodan päättymisen muistoseminaarissa Säätytalolla 13.3.2010

Kuvia tilaisuudesta