Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK:n yleiskokouksen 65. istunnossa New Yorkissa 24.9.2010

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan aluksi onnitella teitä valinnastanne, arvoisa puheenjohtaja. Vakuutan, että Suomi tukee johtajuuttanne kaikin tavoin.

Ilmastokysymykset sekä viimeaikaiset talous- ja ruokakriisit vaativat muutosta. Maailma tarvitsee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän näkemyksen globaalista kehityksestä.

Sekä kehittyneet maat että kehitysmaat haluavat taloudellista kasvua. Sen on kuitenkin oltava vihreää, oikeudenmukaista ja kattavaa. Sen on luotava työpaikkoja ja lisättävä mahdollisuuksia säälliseen työhön ja parempaan elämään.

Perustava sosiaaliturva on jokaisen oikeus ja olennainen osa kestävää kehitystä. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat tarvitsevat kuitenkin erityistä huomiota. Syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehtävä huomattavasti nykyistä enemmän.

* * *

Nykyisiä kulutus- ja tuotantomalleja on monissa maissa uudistettava.

Mahatma Gandhin sanoin: maapallo tuottaa kylliksi tyydyttääkseen jokaisen tarpeet, mutta ei kylliksi tyydyttääkseen jokaisen ahneuden.

Vuosituhattavoitteiden arviointi osoitti, että edistystä on tapahtunut, mutta se on ollut epätasaista. Sitouduimmekin lisäämään toimiamme. Vuosituhattavoitteista on tultava osa jokapäiväistä työtämme, ja meidän on kaikkien toteutettava sitoumuksemme. Vuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä – niiden saavuttaminen on tahdon asia.

Yhteinen työmme maapallon ekologisen hyvinvoinnin edistämiseksi on jatkunut. Biodiversiteetin edistäminen on elintärkeää elämäämme ylläpitävien ekosysteemien säilymisen kannalta. Se on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vesi- ja ruokahuollon turvaamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Korkean tason biodiversiteettikokous vahvisti sitoutumisemme tavoitteeseen ja oli askel eteenpäin.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat yhä näkyvämpiä ja vaikuttavat kaikkiin maailman ihmisiin. Haluan kiinnittää huomiota pienten saarivaltioiden erikoistarpeisiin ja Mauritius-strategian toimeenpanoon. Ilmastonmuutos on näille valtioille karua todellisuutta. Muutokseen sopeutuminen ja sen vaikutusten lieventäminen on valtioiden selviytymisen kannalta elintärkeää.

Suomi on sitoutunut uuteen kunnianhimoiseen ilmastosopimukseen. Meidän on työskenneltävä väsymättä, jotta maailmanlaajuinen sopimus saadaan aikaan, ja sitouduttava kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Näin vastaamme siihen, mitä pääsihteeri on osuvasti nimittänyt 50–50–50-haasteeksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on otettava käyttöön kaikki mahdolliset voimavarat. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on oltava mukana niin valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja yksityissektorin kuin yksittäisten kansalaistenkin.

Maailmanlaajuisiin haasteisiin ei voida löytää kestäviä ratkaisuja ilman naisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Naiset ovat muutoksen ja kehityksen alkuunpanijoita. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen lisää ratkaisevasti mahdollisuuksia köyhyyden poistamiseen ja kestävään talouskasvuun.

Kuluneen viikon keskustelujen perusteella voin ilokseni todeta, että on tapahtunut selkeä läpimurto. Tästä on hyvä jatkaa. Yhdessä naiset ja miehet voivat saada aikaan aidosti kestävää kehitystä.

Yhdistyneiden kansakuntien on näytettävä tietä maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä, joilla edistetään uutta suunnitelmaa kestävän kasvun ja vähähiilisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Minulla on kunnia toimia pääsihteerin asettaman kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajana yhdessä kollegani Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa. Lupaan, että tulemme tekemään kovasti työtä.

* * *

Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä, ja niiden tulee kuulua kaikille ilman syrjintää. Ihmisoikeuksien suojelemisen ja edistämisen on oltava olennainen osa rauhanrakentamis- ja kriisinhallintatoimia.

Rankaisemattomuuden vastaisessa taistelussa on oikeuden käytävä käsi kädessä rauhanpyrkimysten kanssa. Suomi tukee vankkumattomasti kansainvälistä rikostuomioistuinta sen työssä vakavimpiin rikoksiin syyllistyneiden saamiseksi oikeuden eteen. Kehotamme kaikkia Rooman perussäännön jäsenvaltioita noudattamaan sen mukaisia kansainvälisiä oikeusvelvoitteitaan.

Ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006 edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista. Neuvoston toimivuus on nyt tarkasteltavana. Konkreettisten tulosten saavuttamiseksi ihmisoikeusneuvosto tarvitsee tehokkaita työvälineitä. Toisistaan riippumattomat, temaattiset ja maakohtaiset mandaatit ovat jatkossakin tärkeitä yhdenvertaisten ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen kannalta.

YK:n jäsenvaltioiden sitoutuminen naisten oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistämiseen on tervetullutta. Suomi tukee UN Women -toimielintä voimakkaasti ja haluaa onnitella presidentti Michelle Bacheletia nimityksestä. Meidän on varmistettava, että siitä muodostuu naisten oikeuksien vahva puolestapuhuja, jonka toiminta kattaa YK:n koko toimintakentän.

Kuluva vuosi on YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 kymmenes juhlavuosi. Konkreettisia parannuksia on jo saavutettu, mutta toimia on edelleen tehostettava, jotta tavoitteet toteutuvat käytännössä. Kansallisilla toimintasuunnitelmilla on arvokas osa päätöslauselman toimeenpanossa. Suomi sai oman suunnitelmansa valmiiksi vuonna 2008, ja olemme käynnistäneet yhteisaloitteen Kenian kanssa.

* * *

Tarvitsemme kattavan näkemyksen, jossa yhdistyvät pitkän tähtäimen kehitysohjelmat ja konfliktien ratkaisu. Alueellisten järjestöjen panos on arvokas konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisussa. Kansalaisyhteiskunnalla on myös oma roolinsa. Suomi tukee Yhdistyneiden kansakuntien rauhanvälitystoiminnan kehittämistä.

Useiden Lähi-idän lähentymisneuvottelukierrosten jälkeen osapuolet aloittivat syyskuussa suorat neuvottelut. Kansainvälinen yhteisö on ollut tyytyväinen tähän viisaaseen päätökseen. Olemme valmiit tarjoamaan tukea aina tarvittaessa.

Suomi pitää uutta START-sopimusta sekä ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin ja Washingtonin ydinturvahuippukokouksen tuloksia erittäin rohkaisevina. Kansainvälisen yhteisön on tartuttava hetkeen ja jatkettava maailmanlaajuisia ja kahdenvälisiä toimia ydinaseettoman maailman luomiseksi.

Yhdistyneet kansakunnat on edelleen ainoa foorumi, jossa voimme ratkaista yhteisiä ongelmiamme. Siksi järjestön uudistamista ja sen tehokkuuden lisäämistä on jatkettava, unohtamatta omaa vastuutamme jäsenvaltioina.

Tämä on aivan välttämätöntä, sillä haasteinamme ovat ruokakriisi, talouskriisi, monenlaiset luonnonkatastrofit, tarttuvat taudit, terrorismi ja aseelliset konfliktit maailman eri osissa sekä ilmastonmuutos.

Kriisien ratkaiseminen ja samalla työskentely kestävän kehityksen eteen on valtava tehtävä. Meillä ei ole kuitenkaan muuta mahdollisuutta.

Siksi meidän on yhdistettävä voimamme paremman maailman hyväksi ja meidän on tehtävä se nyt.