Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Nigerian presidentin Umaru Yar'Aduan isännöimillä illallisilla Abujassa 9.3.2009

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluaisin kiittää Teitä, presidentti Yar'Adua, ystävällisistä sanoista, jotka osoititte minulle, puolisolleni ja koko suomalaisvaltuuskunnalle. Edeltäjänne presidentti Obasanjo vieraili maassamme vuonna 2004, ja minulla on tuosta vierailusta hyviä muistoja. On suuri kunnia olla ensimmäinen Suomen valtionpäämies, joka tekee virallisen vierailun Nigeriaan, ja toivoakseni tämä entisestään lujittaa kumppanuuttamme ja lisää maidemme kiinnostusta toisiinsa.

Maantieteellisesti emme ole kovinkaan läheisiä, mutta silti on vahvoja siteitä, jotka yhdistävät meitä toisiimme. Suomen ja Nigerian kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja myönteiset, maidemme väliset diplomaattisuhteet solmittiin 1960-luvulla.

Euroopan unionin suhteet Afrikan unioniin ovat viime vuosina vilkastuneet. EU on päättänyt lujittaa yhteistyötään Afrikan unionin, alueen järjestöjen ja yksittäisten maiden kanssa.

Afrikan runsasväestöisimpänä kansakuntana maanne on vahva ja voimakas toimija alueella ja maailmanlaajuisesti. Kiitämme ponnistelujanne rauhan edistämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi Afrikan konflikteihin, erityisesti nyt, kun olette Länsi-Afrikan talousyhteisön ECOWASin puheenjohtajamaa.

Maillemme on yhteistä pitkät perinteet rauhanprosessien tukijoina, ja olemme viime vuosikymmeninä aktiivisesti osallistuneet kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Lisäksi on monia, jotka ovat herkeämättä työskennelleet turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tässä yhteydessä haluaisin viitata entiseen presidenttiinne Obasanjoon, joka toimii nyt YK:n pääsihteerin erityislähettiläänä Afrikan suurten järvien alueella, ja edeltäjääni presidentti Ahtisaareen, joka sai joulukuussa Nobelin rauhanpalkinnon ponnisteluistaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.

Nigerialla ja Suomella on aktiivinen rooli YK:ssa, ja molemmat maat kannattavat monenkeskisyyttä ja vahvaa YK:ta maailmanlaajuisen yhteistyön pääasiallisena foorumina. Maamme ovat selvästi ilmaisseet halunsa päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi. Toivon näille pyrkimyksille mitä parhainta menestystä.

***

Nigeria on suurten mahdollisuuksien maa. Olette ottaneet myönteisiä askelia kohti vakaata kansakuntaa, joka perustuu demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioajatteluun. Teillä on valtavia luonnonrikkauksia, erityisesti öljyä ja maakaasua, joilla vahvistaa talouden kasvua. Tämä antaa hyvän perustan kansalaistenne hyvinvoinnin lisäämiseen.

Globalisoituvassa maailmassa maiden keskinäinen riippuvuus lisääntyy. Ajankohtaisena esimerkkinä siitä on kansainvälinen talouskriisi. Se on laukaissut kehityskulun, joka koskettaa meitä kaikkia.

Meidän on käännettävä globalisaatio myönteiseksi voimaksi, joka tukee kasvua, ihmisarvoista työtä, kestävää kehitystä ja oikeudenmukaisuutta siten, että hyödyt jakautuvat tasaisemmin niin kansakuntien kesken kuin niiden sisällä. Tämä oli myös lähtökohtana työssä, jota tehtiin ILOn globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa, jonka puheenjohtajana minulla oli kunnia olla yhdessä Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa.

Kaupan merkitys kehityksen ja kasvun moottorina on ilmeinen. Kauppa ja investoinnit ovat terveen ja kestävän kansantalouden edellytyksiä. Kehittyneiden maiden hyvin tärkeänä roolina on tukea muita, erityisesti Afrikan maita, ja auttaa niitä paremmin integroitumaan maailmantalouteen. Jokaisella maalla on oikeus vaurauteen.

Globalisaatio ja siitä aiheutuvat haasteet ovat ihmisen aikaansaamia. Siksi meidän ihmisten on ne myös ratkaistava. Meidän on kuitenkin otettava huomioon, että toimillamme on laaja-alaisia vaikutuksia myös luontoon. Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ymmärtääkseni Nigeriallakin on kasvavia aavikoitumisongelmia.

Tämänhetkiset talousvaikeudet eivät saa hidastaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Tarvitsemme maailmanlaajuista yhteisymmärrystä nyt enemmän kuin koskaan. YK:n Kööpenhaminan ilmastokonferenssi pidetään jo tämän vuoden joulukuussa. On hyvin tärkeää, että kaikki suuret talousmahdit osallistuvat maailmanlaajuisiin ponnisteluihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös kehitysmaiden osallistuminen on oleellisen tärkeää.

Meidän on lisäksi otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat. Tiedämme, että vakavimmat seuraukset ilmastonmuutoksesta aiheutuvat köyhimmille ihmisille, joista 70 prosenttia on naisia. Auttamalla naisia selviytymään arjessa edistämme kehityksen kokonaistavoitteita. Muun muassa tästä keskusteltiin viime viikonloppuna Monroviassa naisten aseman vahvistamista käsitelleessä kansainvälisessä konferenssissa, jossa minulla oli ilo toimia puheenjohtajana yhdessä Liberian presidentin Ellen Johnson-Sirleafin kanssa.
Edessä on useita kansainvälisiä haasteita, joista voidaan selvitä, jos yhdistämme voimamme ja teemme yhdessä työtä saavuttaaksemme paremman tulevaisuuden meille kaikille. Tältä osin keskeisenä yhteisenä tavoitteenamme on saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet.

***

Suomen ja Nigerian välisen yhteistyön kehittämiseen eri aloilla on runsaasti potentiaalia. Meillä on esimerkiksi paljon mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötämme talouden ja kaupan uusiin kumppanuuksiin. Jatkoksi vierailulleni saapuu Suomesta myöhemmin tänä vuonna liikemiesvaltuuskunta.

Suomi ja Nigeria voisivat lisäksi luoda tiiviimpiä yhteyksiä kulttuurin ja koulutuksen aloille. Nigerialla on rikas historia, runsaasti perinteitä ja monipuolinen kulttuuri, jotka ovat tulleet aiempaa tutummiksi meille suomalaisillekin.

Sallikaa minun nostaa malja Teille, Presidentti Umaru Yar'Adua, puolisollenne Hajiya Turai Umaru Yar'Adualle sekä Nigerian kansalle toivottaakseni teille kaikille vaurasta ja onnellista tulevaisuutta.