Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Cádizin kaupungintalolla 12.3.2008

200 vuotta Porvoon valtiopäivistä ja Cádizin perustuslaista

On suuri ilo vierailla täällä Cádizissa ja osallistua sekä perustuslaillisen viikkonne juhlallisuuksiin että olla avaamassa Cádizin kaupungin ja Suomen välistä kulttuurivaihtohanketta. Suomi ja Cádiz ovat maantieteellisesti kaukana toisistaan, mutta parinsadan vuoden takaisessa historiassa meitä yhdistää samankaltainen kehitys.

Kaksisataa vuotta sitten Euroopassa elettiin epävakaata aikaa. Vuonna 1807 Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ranskan keisari Napoleon solmivat Tilsitissä salaisen sopimuksen Euroopan jakamisesta. Sopimuksessa Eurooppa jaettiin pitkälti Ranskan ja Venäjän kesken. Pian tämän jälkeen, helmikuussa vuonna 1808, Venäjän ja Ruotsin välille syttyi sota nykyisen Suomen alueella.

Sodan seurauksena maamme irrotettiin Ruotsista ja julistettiin Suomen Suuriruhtinaskunnaksi, jonka suuriruhtinaana toimi Venäjän tsaari Aleksanteri I. Suomi sai kuitenkin autonomisen aseman vuonna 1809 Porvoon valtiopäivillä.

Autonomista erillisasemaa korosti omien hallintoelinten perustaminen omine virkamiehineen, sekä maan asioiden hoitaminen oman tulo- ja menoarvion puitteissa. Suomen valtioneuvostonkin katsotaan syntyneen tällöin. Juhlapuheissa Suomi kohotettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon, joskin Suomi itsenäistyi vasta runsas sata vuotta myöhemmin, vuonna 1917.

Näiden samojen Napoleonin sotien seurausta olivat myös Espanjan vapaussota ja Cádizin valtiopäivät. Valtiopäivien yhteydessä, ranskalaisten miehittäessä vielä muuta Espanjaa, hyväksyttiin Espanjan ensimmäinen perustuslaki maaliskuussa vuonna 1812.

* * *

Cádizin perustuslaki oli monessa mielessä nykyaikainen. Se korosti ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, vapautta, virkamiesten vastuuta, riippumatonta oikeusjärjestelmää sekä omaisuuden suojaa. Perustuslaki korosti myös mielipiteen- ja ilmaisun vapautta ilman ennakkosensuuria. Nämä ovat periaatteita, joihin oikeusvaltiot ovat nykyisinkin sitoutuneet. Samat periaatteet löytyvät myös Euroopan unionin perussopimuksesta ja perusoikeuskirjasta.

On myös mielenkiintoista, että useassa Cádizin perustuslain artiklassa viitataan yhtenäisen julkisen koulutusjärjestelmän tärkeyteen. Siinä mainitaan, että kaikkiin valtakunnan kyliin pitää perustaa kouluja. Samoin korostetaan yhtenäisen yliopistojärjestelmän merkitystä.

Nämä samat periaatteet tunnustettiin myös 1800-luvun Suomessa, jolloin merkittävä suomalaisfilosofi ja valtiomies J.V. Snellman totesi: "Sivistyksessä on pienen kansakunnan voima". 1800-luvun jälkipuolelta lähtien maaseudullekin ulottuva kansakoululaitos, yliopistot ja suomalainen taide ja kulttuuri kehittyivät voimakkaasti.

Tämän päivän suomalainen hyvinvointi on siis määrätietoisesti rakennettu tietämisen ja osaamisen varaan; pienen kansakuntamme pitää kilpailla enemmän laadulla kuin määrällä. Suomen koulutusjärjestelmä on viime vuosina OECD-maiden välisissä PISA-tutkimuksissa osoittautunut maailman parhaaksi. Uskon, että tämä on seurausta johdonmukaisista ja pitkäjänteisistä investoinneista laadukkaaseen, maksuttomaan ja kaikkien saatavissa olevaan koulutukseen.

Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat ihmisen oman kapasiteetin ja hyvinvoinnin kannalta oleellisen tärkeitä. Mutta pelkästään koulutuksella ei luoda hyvinvointiyhteiskuntaa ja sosiaalisesti tasapuolista kehitystä. Poliittiset ja kansalaisoikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä toimiva kansalaisyhteiskunta ovat keskeinen osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Cádizin perustuslaki korosti myös ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Andalusian Granadassa syntynyt kirjailija, sittemmin Suomen konsulina toiminut Ángel Ganivet analysoi 1800-luvun loppupuolella suomalaista yhteiskuntaa kirjassaan Suomalaiskirjeitä. Ganivet kiinnitti erityisesti huomiota naisten tasa-arvoiseen asemaan Suomessa. Hän kirjoitti: ”Täällä eivät naiset pelkää ottaa määrätietoisesti haltuunsa heille yhteiskunnasta kuuluvaa paikkaa, vaan esiintyvät kaikkialla omalla oikeudellaan aivan kuin miehet.”

Nämä sanat hän kirjoitti vuonna 1896. Kymmenen vuotta myöhemmin suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja ensimmäisinä maailmassa oikeuden olla kansanedustaja-ehdokkaana. Vuonna 1907 kokoontuneille valtiopäiville valittiin 19 naiskansanedustajaa. Tällä hetkellä maamme Eduskunnassa on 83 naiskansanedustajaa ja viime vuonna nimitetyn hallituksen 20 ministeristä 11 on naisia.

Voimme siis tänään ylpeinä todeta, että maamme naiset ovat olleet vahvasti mukana sekä edistämässä naisille tärkeitä kysymyksiä että rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että tasa-arvossa, sekä sukupuolten välillä että muutoin yhteiskunnassamme, on vielä myös paljon kehitettävää.

* * *

Nyt kun Suomi ja Espanja ovat valmistautuneet juhlistamaan Porvoon ja Cádizin valtiopäiviä omilla tahoillaan, on hienoa, että maamme ovat samalla löytäneet toisensa viettääkseen näitä tapahtumia keskinäisen kulttuurivaihdon merkeissä. Suomen Madridin-instituutti, joka on yksi Suomen kuudestatoista ulkomailla toimivasta kulttuuri- ja tiedeinstituutista, ja
Cádizin kaupunginhallitus ovat sopineet viisi vuotta kestävästä kulttuurivaihto-ohjelmasta, jonka suojelijana minulla on ilo toimia.

Tämän sopimuksen mukaisesti Suomen kulttuuri ja taide esittäytyvät laajasti Cádizissa ja vastavuoroisesti cádizilaiset ja andalusialaiset taiteilijat esittäytyvät Suomessa. Kulttuurivaihdon sarjan aloittivat tänään Cádizin Santa Catalinan linnassa avattu saamelaisten käsitöiden näyttely Sámi Duodji sekä Suomen saamelaisen Marja Helanderin valokuvanäyttely.

Lissabonin strategian mukaisten kilpailukykytavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa on laadittu erityinen kansallinen kulttuuriviennin kehittämisohjelma vuosiksi 2007-2011. Kulttuurivienti ja -vaihto ovatkin kasvamassa tärkeiksi suomalaisen vientitoiminnan osa-alueiksi. Ohjelman tavoitteena on nostaa luovuus ja kulttuurin eri toimialat vientituotteiksi muiden perinteisten suomalaisten vientialojen, kuten korkean teknologian ja paperin rinnalle.

Tämä kehitys hyödyttää niin yksittäisiä taiteilijoita kuin kokonaisia taiteen aloja, talouselämää sekä koko yhteiskuntaa. Kehittämisohjelma näkee kulttuuriviennin myös vaihdantana, jossa vastavuoroisesti tuodaan Suomeen muiden kulttuurien tuotteita ja tuotantoja. Luovien alojen kasvu on merkittävää myös muissa EU:n jäsenmaissa: palvelut ja immateriaalinen tuotanto, mukaan lukien kulttuurin eri toimialat, muodostavat kasvavan osan bruttokansantuotteesta ja myös työvoimasta.

Kyse on kuitenkin laajemmasta asiasta. Kulttuuri ja luovuus ovat innovatiivisuuden perustekijöitä ja kulttuuri on ihmisen elämisen ehto. Nykyisenä nopeasti muuttuvana globalisaation aikana on entistäkin tärkeämpää nähdä kulttuurin merkitys yhteiskunnan läpikäyvänä voimana. Se auttaa meitä erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Kulttuurin demokraattisuus on tärkeää; sen täytyy olla kaikkien saatavilla ja ihmisiä on kannustettava pienestä pitäen aktiiviseen osallisuuteen.

* * *

Haluan esittää lämpimät kiitokseni siitä, että Cádizin kaupunki on avannut ovensa suomalaiselle kulttuurille, tänään avatuille näyttelyille sekä tuleville suomalaisille kulttuuritapahtumille. Toivon, että voimme näin omalta osaltamme juhlistaa myös vuoden 1812 Espanjan perustuslain kaksisataavuotispäivää. Otamme mahdollisuuden esitellä suomalaista kulttuuria Cádizissa kiitoksin vastaan ja toivotamme cádizilaiset ja andalusialaiset taiteilijat tervetulleiksi Suomeen!