Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Puolan presidentin Lech Kaczyńskin valtiovierailun kunniaksi järjestetyillä juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 10.4.2008

(muutosvarauksin)

Minulla on suuri ilo toivottaa Teidät, Herra Presidentti ja puolisonne, sydämellisesti tervetulleeksi valtiovierailulle Suomeen. Suomella ja Puolalla on kautta historian ollut paljon kanssakäymistä. Meillä on tänään hyvin läheiset suhteet ja uskon niiden vahvistuvan tulevaisuudessa entisestään.

Suomi ja Puola kokivat 1800-luvun puolivälissä kansallisen heräämisen, joka myöhemmin oli johtava itsenäisyyteen ja liittymiseen vapaina kansoina vapaiden kansojen joukkoon. Kansallinen herääminen synnytti noina vaikeina aikoinakin maissamme kulttuurin kukoistuksen, joka löysi ilmaisunsa niin maalaustaiteessa, musiikissa kuin kirjallisuudessakin. Frederic Chopin antoi puolalaisten ihanteille hahmon "Vallankumousetydissään" ja yhtä vahvalla tavalla Jean Sibelius myöhemmin tulkitsi suomalaisten vapaudenkaipuuta sinfonisessa runossaan "Finlandia".

Herra Presidentti, Teillä on sukutaustannekin pohjalta mielenkiintoista vierailla maassamme. Tiedämme, että isoisänne sekä isän että äidin puolelta viettivät jonkin aikaa Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Isoisänne Aleksander Kaczyński toimi korkea-arvoisena rautatievirkailijana ja isoisänne Aleksander Jasiewicz puolestaan vieraili rakennusinsinöörinä tsaarinajan Suomessa. Vierailullanne täällä Suomessa seuraatte sanan varsinaisessa merkityksessä esi-isienne jalanjälkiä.

Annamme suuren arvon sille, että teette valtiovierailun maahamme. Meillä kahdella on toki ollut mahdollisuus ajatustenvaihtoon eri yhteyksissä ennenkin, mutta tämä valtiovierailu antaa oivalliset puitteet sekä lähemmille keskusteluille että vahvistaa maittemme välistä yhteistyötä ja sitä pohjaa, joka meillä on naapureina, Itämeren maina ja Euroopan unionin jäsenvaltioina.

Suomi ja Puola ovat olleet aktiivisia kauppakumppaneita läpi vuosikymmenten. Pitkään - vähän todellisuutta yksinkertaistaen - vaihdoimme puuta ja paperia hiileen. Nyttemmin kauppamme on monipuolistunut ja kasvanut nopeasti, ja kasvun on voinut jo vuosia kirjata kaksinumeroisin luvuin.

Samalla taloudelliset suhteemme ovat syventyneet. Suomalaiset ovat löytäneet Puolan investointikohteena, ja yhä enemmän suomalaisia yrityksiä on sijoittunut Puolaan. Investoinnit ylittävät jo puolitoista miljardia euroa ja suomalaiset yritykset työllistävät Puolassa jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vastaavasti Suomeen on vuosi vuodelta tullut enemmän puolalaisia työntekijöitä ja myös yrityksenne ovat meille tervetulleita.

Ihmisten vapaa liikkuminen lähentää maitamme myös monin muin tavoin. Lentäen pääsee viisi kertaa päivässä Helsingistä Varsovaan ja yhtä usein Varsovasta Helsinkiin. Lisäksi lentoyhteyksiä on Suomesta Gdanskiin ja Krakovaan. Matkailijavirrat ovat tänään suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Runsas viikko sitten Schengen-säännöt tulivat voimaan myös uusien jäsenmaiden lentoasemilla ja esteetön matkustaminen on toteutunut koko alueella.

Mutta on tapahtunut paljon enemmän. Maittemme opiskelijat ovat jo vuosia osanneet käyttää hyväkseen Euroopan unionin vaihto-ohjelmia. Maanosaamme on syntynyt kokonainen Erasmus-sukupolvi. Sitä myötä on kasvanut luonteva eurooppalaisuus. Tiedon liikkuvuuden sekä tutkijoiden ja professoreiden yhteistyön lisääntyminen antaa uutta vauhtia myös innovaatioiden kehittymiselle.

* * *

Itämeri on EU:n laajentumisen jälkeen todellinen "Mare Nostrum". Se on ollut tärkeä side maittemme välillä, merkittävä kauppareittien meri, ja antanut elannon sen rannoilla asuville ihmisille. Se on ollut virkistystä hakeville ihmisille rentoutumisen paikka ja taitelijoiden inspiraation lähde. Vaikeina aikoina se on ollut myös sotanäyttämö. Itämeri on vuosien saatossa kuitenkin yhdistänyt alueen ihmisiä enemmän kuin jakanut heitä.

Mutta meri voi tänään huonosti. Sen aiemmin runsaat vedet antavat satoa yhä kitsaammin. Virkistyksen lähteenä Itämeri käy ankaraa taistelua yhä laajempia sinilevämassoja vastaan. Sinilevämassojen läpi kyntävä purjevene päätyi tänä vuonna "vuoden kuvaksi" Suomessa.

Meillä on vielä mahdollisuus pelastaa Itämeri. Meidän on toimittava viivyttelemättä ja hyvässä yhteistyössä toteuttaaksemme yhdessä HELCOMissa hyväksymämme toimintasuunnitelman Itämeren pelastamiseksi. Me emme hae syyllisiä vaan ratkaisuja meren pelastamiseksi. Tässä työssä meidän tulee hyödyntää kaikkia mahdollisuuksia, jokaista kaupunkia, jokaista aluetta, jokaista maata ja jokaista Euroopan unionin tarjoamaa välinettä. Me tarvitsemme tähän työhön hallituksia, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Ilolla olen pannut merkille, että Euroopan unionin Itämeri-strategia alkaa hahmottua. Yhteistyö Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi on vahvistunut.

Suomi ja Puola ovat Euroopan unionin jäseniä. EU:n niin sanottu suuri laajentuminen neljä vuotta sitten yhdisti sen, mitä sota yli 60 vuotta sitten erotti. Me suomalaiset iloitsemme siitä, että olemme samassa unionissa teidän kanssanne.

Unioni ei kuitenkaan ole sama kuin Eurooppa. Eri eurooppalaisten yhteistyöjärjestöjen kautta meidän tulee jatkaa ponnistuksiamme demokratian vahvistamiseksi, ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi sekä oikeusvaltion juurruttamiseksi kaikkialla maanosassamme. Suomi tulee ETYJ:n puheenjohtajamaana tekemään parhaansa näiden periaatteiden toteuttamisessa.

* * *

Maittemme suhteet ovat erinomaiset, ja yhteistyömme laajenee ja monipuolistuu koko ajan. Valtiollisten suhteiden tukena meillä on kansalaistoimintaa yhteiskuntamme eri tasoilla. Tämä kaupunkien, kuntien ja ystävyysseurojen toiminta on kautta vuosien ja erilaisten olojen aikana osoittanut voimansa.

Viime vuonna Suomi juhli itsenäisyytensä 90. vuosipäivää. Tänä vuonna Puolan uudelleen löytämä itsenäisyys saavuttaa saman merkkipaalun. Sekä Suomi että Puola lunastivat itsenäisyytensä kalliisti Euroopan melskeiden keskellä, ja jouduimme molemmat puolustamaan sitä myöhemmin suuria uhrauksia tehden. Arvostamme itsenäisyyttämme tänään yhtä paljon kuin esi-isämme 90 vuotta sitten.

* * *

Kohotan maljani Teidän ja puolisonne kunniaksi, Puolan menestykselle sekä Suomen ja Puolan välisen yhteistyön kukoistukselle!