Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 22.2.2011

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Namibian presidentin Hifikepunye Pohamban tarjoamilla valtiovierailuillallisella Windhoekissa 22.2.2011

(muutosvarauksin)

Herra presidentti, tahtoisin omasta ja puolisoni puolesta kiittää teitä vielä kerran ystävällisestä kutsustanne vierailla kauniissa maassanne. Olemme saapumisestamme saakka saaneet nauttia teidän ja Namibian kansan sydämellisestä vieraanvaraisuudesta. Tämä on ensimmäinen vierailuni maahanne, ja olen erittäin iloinen saadessani olla täällä.

Namibialla ja Suomella on erityinen yhteys. Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat Namibiaan jo vuonna 1869. Monet heistä asettuivat Ambomaahan, missä namibialaiset ja suomalaiset ovat jo sukupolvien ajan tehneet yhteistyötä. Odotankin innolla huomista matkaani Ambomaahan.

Kuten tiedätte, Suomi tuki Namibian itsenäisyyttä vankkumattomasti. Suomi pyrki edistämään Namibian asiaa Yhdistyneissä kansakunnissa yhdessä pohjoismaisten kumppaniensa kanssa ja kahdenvälisen tuen avulla. Edeltäjälläni presidentti Martti Ahtisaarella oli YK:n pääsihteerin erityisedustajana tärkeä rooli Namibian itsenäistymisprosessissa.

Suomen ja Namibian suhteet ovat perinteisesti olleet lämpimät ja läheiset. Monet maanmiehistänne ja -naisistanne ovat osallistuneet stipendiohjelmaamme ja opiskelleet Suomessa.

Lukuisilla suomalaisilla yksityishenkilöillä ja organisaatioilla on pitkät ja läheiset suhteet Namibiaan. Suomalainen Suomi–Namibia-seura on erittäin aktiivinen ja laaja-alainen järjestö.

* * *

Namibia on ollut yksi Suomen pitkäaikaisista kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppaneista. Yhdessä olemme edistäneet muun muassa sosiaalista kehitystä, paikallishallintoa ja metsätaloutta.

Merkittävän yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen ansiosta Namibia kuuluu nykyään keskituloisiin maihin. Myös maidemme väliset suhteet ovat kehittyneet.

Suomi ja Namibia ovat edelleen läheisiä ystäviä. Yhteistyömme kehittämiseen edelleen on lukuisia mahdollisuuksia. Eräs rohkaiseva esimerkki on Suomen Geologian tutkimuskeskuksen ja Namibian kaivos- ja energiaministeriön välinen kumppanuus.

Ruohonjuuritason yhteistyö on tärkeä maidemme välisen yhteistyön ulottuvuus. Kansalaisjärjestöjemme väliset yhteydet ovat perinteisesti olleet vahvat. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa vammaisten mahdollisuuksia edistävä ohjelma, naisasiajärjestöjen välinen yhteistyö sekä namibialaisten ammattijärjestöjen tukemiseen tarkoitettu ohjelma.

Naisten rooli rauhan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen edesauttajina on äärimmäisen tärkeä. Meidän on jatkettava yhteisiä ponnistelujamme edistääksemme YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 sekä siviileihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa konflikteissa koskevan päätöslauselman 1820 toimeenpanoa. Päätöslauselmien periaatteet on muutettava käytännön toimiksi.
Arvoisa presidentti,

Euroopan unionin tavoin Suomi tukee vahvasti alueellista yhdentymistä Afrikassa. Tuemme useita alueellisia yhteistyöohjelmia eteläisessä Afrikassa, pääasiassa Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön kautta.

Namibialla on erityinen rooli alueellisessa innovaatio- ja informaatioteknologiaohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää talouskasvua ja poistaa köyhyyttä innovaatioiden avulla. Suomi tarjoaa mielellään osaamistaan tällä alueella.

Namibian ja Suomen välisiin kauppasuhteisiin on panostettava enemmän molemmin puolin. Potentiaalia on paljon, ja sen varaan meidän on hyvä rakentaa.

Afrikka on Euroopan unionin strateginen kumppani. Euroopan unionin jäsenmaana Suomi uskoo vakaasti siihen, että kumppanuutta on vahvistettava aidosti tasa-arvoisin ehdoin.

Rauha ja vakaus sekä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys ovat toisistaan läheisesti riippuvaisia. Alueellisen yhdentymisen edistäminen politiikan ja talouden alueilla on avaintekijä paremman ja turvallisemman maailman luomiseksi. Arvostamme Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön saavutuksia ja Namibian rakentavaa roolia.

Suomi edistää rauhaa ja turvallisuutta Afrikassa muun muassa parantamalla Afrikan unionin rauhanvälityskykyä. Tunnen hyvin Namibian sitoutumisen sekä Afrikan että Aasian konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun. Namibia tunnetaan aktiivisesta osallistumisestaan YK:n rauhanturvaamistehtäviin.

* * *

Globalisoituvassa maailmassa maat ja alueet ovat enenevässä määrin toisistaan riippuvaisia. Yhteisenä haasteenamme on globalisaation valjastaminen myönteiseksi voimaksi, joka edistää rauhaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa.

Olemme molemmat monenvälisen yhteistyön ja erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kannattajia. YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on jatkossakin tärkein yhteisistä sitoumuksistamme.

Toimin yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa YK:n kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajana. Tehtävänämme on löytää tapoja vakaan talouskasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen yhdistämiseen. Odotan mielenkiinnolla paneelin toista tapaamista, joka pidetään Etelä-Afrikassa tällä viikolla.

Herra presidentti, tahtoisin ehdottaa maljaa teille ja vaimollenne, Namibian kansan onnelle ja hyvinvoinnille sekä maidemme väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle.
 

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 22.2.2011

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi