Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe SOK:n 100-vuotisjuhlassa Suomen Kansallisoopperassa 20.3.2004

Osuuskauppaliikkeen englantilaiset alullepanijat olivat rohkeita uudistajia. Heidän lähtökohtanaan oli parantaa kaupan palveluja ja poistaa varsinkin vähäväkisen kansanosan kokemia kaupan epäterveitä ilmiöitä. Resurssien rajallisuuden perustajat korvasivat aatteellisuudella ja tahdolla vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. He uskoivat, että osuustoiminta edistää taloudellista kansanvaltaa ja sosiaalista tasa-arvoa koskemaan kaikkia kansankerroksia. Osuuskuntien perustana ovat vielä 160 vuoden jälkeenkin demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot, ihmisistä välittäminen ja yhteiskunnallinen vastuu.

Suomalaisen yhteiskunnan ristiriidat kärjistyivät ennen itsenäistymistämme myös osuuskauppaliikkeessä. Osuuskauppatoimintamme jakautui kahtia vuonna 1916. SOK-laisen osuuskauppajärjestön rinnalle muodostui OTK-lainen (KK-lainen) osuuskauppaliike, myöhemmin E-liike. Molemmista osuuskaupparyhmistä tuli vahvoja. Ne pystyivät vuosikymmenien ajan lisäämään menestyksellisesti jäsenkuntansa hyvinvointia ja rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet muuttuivat 1960-luvulla maan sisäisen muuttoliikkeen seurauksena. Samaan aikaan alkoi elintason nousun myötä kulutustottumukset muuttua ja kaupan kilpailu tehostua.

Jälkeenpäin voidaan sanoa, että yrityksistä huolimatta osuustoiminnallinen kauppa ei kyennyt muuttamaan toimintaansa riittävän nopeasti kilpailun vaatimalla tavalla. Ongelmien ratkaisemisessa kahtia jakautunut osuuskaupparyhmä löysi taas osuustoiminnallisen yhteistyön, jonka avulla saatiin aikaan mm. yhteinen logistiikka- ja hankintayhtiö. Yhteistyöllä parannettiin kustannustehokkuutta, joka auttoi molempia osuustoiminnallisia kaupparyhmiä selviytymään ongelmistaan. Myös Helsingin Osuuskaupan ja Osuusliike Elannon yhdistyminen kertoo siitä, että kuluttajien eduista huolehtiminen pääkaupunkiseudulla on osuuskauppaväen yhteinen asia.

Aatteellisuus on edelleen säilynyt osuuskuntien ja niin myös osuuskauppojen menestystekijänä. Palvelujen ja etujen tuottaminen jäsenille on toiminnan keskeinen kulmakivi. Hallinnossa toteutuu jäsendemokratia - henkilö ja ääni periaate. Yhteiskuntavastuu sisältyy osuuskauppaliikkeen arvoihin hyvin keskeisesti.

Osuuskauppaliikkeen aatteellinen pohja on vahvistunut viime vuosina. Jäsenyyttä on ryhdytty kuvaamaan termillä asiakasomistaja. Se kuvaa hyvin jäsenen kaksijakoista roolia - jäsen on samalla asiakas ja osuuskaupan omistaja. S-osuuskaupat ovat demokraattisia organisaatioita, joita hallitsee ja joiden toimintalinjoista päättää lähes 1,4 miljoonaa suomalaista jäsentä. S-ryhmän alueellisuuden ansiosta osuuskauppa koetaan läheisenä oman maakunnan ihmisiä palvelevana omana kauppana.

Globalisoituminen on johtanut kaupan alalla laajoihin muutoksiin. Perinteiset kaupan esteet ovat poistuneet ja vähittäiskauppa on kansainvälistynyt. Tämä näkyy konkreettisesti myös Suomessa. Viime vuosina monet monikansalliset yritykset ovat tulleet Suomeen.

Maakuntien Euroopassa osuuskauppojen alueellisuus ja paikallisuus ovat merkittävä voimavara. Osuuskaupoissa toimivat päättäjinä hallituksissa, hallintoneuvostoissa ja edustajistoissa alueen jäsenten valitsemat ja heidän luottamustaan nauttivat alueen ihmiset. Heidän kauttaan jäsenistö vaikuttaa kaupan toimintaan ja jäsenten palveluun. Alueellinen osuuskauppa kehittää oman alueensa palveluita. Se lähentää jäseniään ja asiakkaitaan omaan kauppaansa - meidän maakuntamme kauppaan, joka tuntee vastuunsa alueensa palvelutarjonnasta ja sen kehittämisestä.

Kaupan alalla toimivien kansainvälisten yritysten tuotto siirtyy usein kansainvälisille omistajille. Alueellisen osuuskaupan tuottama voitto jakaantuu jäsenille, osuuskunnalle, omalle toimialueelle ja yhteiskunnalle. Tuotto ei katoa oman toimialueen ulkopuolelle. Osuuskunnan voitto käytetään investointeina alueen palvelujen parantamiseen. Näin työllistetään alueen muita yrityksiä ja elinkeinon harjoittajia. Jäsenet saavat ostojensa suhteessa hyötyä osuuskunnastaan, alkuperäisten Rochdalen periaatteiden mukaisesti.

Paitsi liikeyritys, osuuskauppajärjestö on myös kansalaisjärjestö. Se on aina käyttänyt osan tuloksestaan kansalaistoiminnan, kulttuurin ja yhteisten asioiden hyväksi. Toivon, että myös tulevaisuudessa osuuskauppajärjestö tukee kansalaistoimintaa, jolla edistetään suomalaista kulttuuria, nuorisotyötä, demokratiaa ja tasa-arvoa. Tälle alueelle globaali toimija harvemmin osallistuu.

Osuuskauppatoiminta on yli sadan vuoden aikana antanut työtä ja toimeentuloa sadoille tuhansille palvelualan ihmiselle. Osuuskaupoilta on työllistäjänä vaadittu usein uudistuksia ensimmäisenä. Siihen on varmasti vaikuttanut se, että henkilökunta on tasaveroinen omistaja asiakkaiden kanssa. Uskon, että osuuskauppojen henkilöstö on asennoitunut omaan työhönsä sydämellään. Muuten ei olisi ollut mahdollista kulkea menestyksellä pitkä taival vuosisadan alusta tähän päivään.

SOK:lla on ollut tärkeä rooli osuuskauppojen taloudellisena neuvonantajana ja koko henkilöstön kouluttajana heti perustamisestaan lähtien. Pätevä henkilöstö on kasvattanut asiakkaidensa luottamusta omaan osuuskauppaan. Osuuskauppojen hallinnossa jäsenet ovat tehneet arvokasta työtä oman kauppansa asioita suunnitellessaan ja päättäessään. Luottamustehtävät osuuskaupassa ovat antaneet tuhansille ihmisille valmiuksia myös muussa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja luottamustoimissa.

Osuuskauppatoiminnan alkuaikoina naiset eivät juuri päässeet vaikuttamaan osuuskaupan asioihin. Se johtui paljolti aikakauden yhteiskunnallisista oloista. Demokratia osuustoiminnassa koski vain miehiä. Nyt asiat ovat toisin. S-osuuskauppojen edustajistoissa naisten osuus on noin 52 prosenttia ja hallintoneuvostojen jäsenistä naisia on 40 prosenttia. Osuuskauppojen hallitusten jäsenistä naisia on tosin vain neljännes.

Historia kertoo, että SOK:n perustaminen sata vuotta sitten Tampereella yhdisti maamme hajanaiset pienet osuuskaupat yhtenäiseksi ryhmäksi. Samalla hyväksyttiin yhtenäiset toimintaperiaatteet ja yhteistoiminnan tavoitteet. Oma keskusliike vahvisti osuuskauppaväen itsetuntoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Varsin pian SOK:lla oli eri puolilla maata aluekonttoreita ja varastoja, joiden kautta hoidettiin kasvavan osuuskaupparyhmän tavarahuolto. Kun osuuskauppoihin ei saatu riittävästi korkealuokkaisia tuotteita, perustettiin laaja oma teollisuus, joka yli 70 vuoden ajan tuotti kuluttajille laadukkaita tuotteita.

On hyvä palauttaa mieleen, että SOK toimi ensimmäiset 13 vuotta Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskunnassa. Meidän ikäpolven on vaikea kuvitella, miten toisenlaisissa yhteiskunnallisissa oloissa silloin elettiin. Osuuskauppaväki vaikutti omalta osaltaan tuon aikakauden vaikeiden olosuhteiden korjaamiseen aktiivisesti. Osuuskauppatoiminta vaikutti myös maamme itsenäisyyspyrkimyksiin ja loi kansallista identiteettiä.

Maassamme on harvoja yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet sadan vuoden iän. SOK:sta on kehittynyt arvostettu toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on myötäelänyt kaikki itsenäisyytemme ajan surut ja ilot. Se on mahdollisuuksiensa mukaan tarjonnut jäsenilleen palveluita.

Minulla on ilo esittää lämpimät onnittelut nyt sadan vuoden taivaltaan juhlivalle Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle SOK:lle ja koko S-ryhmälle, sen luottamus- ja toimihenkilöille ja lähes 1 400 000 jäsenelle.

Kiitän S-ryhmää siitä arvokkaasta työstä, jota se on osuusliikekaupparyhmänä ja mittavana ja kansalaisjärjestönä tehnyt yhteiskuntamme ja kansakuntamme itsenäisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin puolesta. Osuuskauppaliikkeen vaiheissa pysyvää on ollut muutos. Varmasti myös tulevaisuus on täynnä muutoksia ja uusia haasteita.