Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 6.3.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Liberian parlamentissa 6.3.2009

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan kiittää kutsusta vierailla Liberian parlamentissa. Minulle on suuri ilo ja kunnia saada puhua kansanedustuslaitoksessanne. Demokratia, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus ovat vakaan valtion perusteita ja luovat pohjan kehitykselle ja kansan hyvinvoinnille. Parlamentti on näiden tavoitteiden keskeinen toteuttaja ja vaalija.

Liberia on Afrikan vanhin tasavalta ja demokratianne perinteet ulottuvat kauas. Pitkään jatkuneet sisällissodat ovat aiheuttaneet suunnatonta tuhoa ja panneet myös järjestelmänne kovalle koetukselle. Vuonna 2003 päättyneen sodan jälkeiset vaalit marraskuussa 2005 sujuivat kuitenkin rauhallisesti. Tuolloin presidentiksi valittiin Ellen Johnson-Sirleaf – ensimmäisenä naisena Afrikassa.

Vuosien sotimisen jälkeen yhteiskunnan rakentamisen haasteet ovat todella suuret. Olette määrätietoisesti pyrkineet löytämään keinoja korruption torjumiseen, työttömyyden alentamiseen ja entisten taistelijoiden kotouttamiseen. Toivon, että jatkatte määrätietoisesti uudistusten tiellä ja toteutatte kansallista uudistusohjelmaanne, joka on erittäin kunnianhimoinen.

Kansainvälinen yhteisö tekee maanne kanssa tiivistä yhteistyötä turvallisuustilanteen parantamiseksi. Myös Suomi on osallistunut Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatioon UNMILiin, jossa toimii tällä hetkellä kaksi suomalaista upseeria. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa Suomen kansainvälistä vastuun kantamista. Olemme mukana YK:n, EU:n ja Naton johtamissa operaatioissa. Afrikassa olevista sotilaistamme suurin osa osallistuu Tshadin operaatioon.

Yhteiskunnalliset ristiriidat eivät häviä väkivaltaisuuksien päättyessä rauhansopimukseen, vaan kaikki tahot on saatava sitoutumaan tulevaisuuden rakentamiseen. Kun kansalaiset voivat luottaa siihen, että yhteiskunnan demokraattiset instituutiot ja oikeuslaitos toimivat, yhteiskunnalla on edellytyksiä kehittyä vakaalta pohjalta.

Suomen eduskunta on omalta osaltaan pyrkinyt tukemaan eri maiden kansanedustajia näihin haasteeseen vastaamisessa ja on järjestänyt vuosittain Maailmanpankin tuella eri maiden kansanedustajille kursseja Suomessa. Kansanedustajat ovat vaihtaneet näkemyksiä muun muassa parlamenttien roolista köyhyyden vähentämisessä sekä julkisten varojen käytön valvonnassa. Myös Liberian edustajia on osallistunut näihin tilaisuuksiin.

Oma eduskuntamme täytti äskettäin 100 vuotta. Suomen yksikamarisen eduskunnan synty juontaa vuoteen 1906, jolloin Suomi vielä oli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Suomi itsenäistyi vasta vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1917, eduskunnan antamalla itsenäisyysjulistuksella.

Suomessa naisten asema oli alusta alkaen tärkeä ja tunnustettu. Suomi oli toinen maa maailmassa, jossa naiset saivat oikeuden äänestää, ja ensimmäinen maa maailmassa, jossa naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaiksi parlamenttivaaleissa. Vuoden 1907 vaaleissa valituista 200 kansanedustajasta 19 oli naisia. Sata vuotta myöhemmin vuoden 2007 vaaleissa naisia tuli valituiksi 84 eli runsaat 40 %. Suomen hallituksessa naisia on yli puolet – tällä hetkellä hallituksen 20 ministeristä 12 on naisia. Yksi heistä, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, on mukanani täällä Liberiassa.

* * *

Uskon vakaasti, että Liberian ja Suomen välillä on molemminpuolista kiinnostusta yhteistyömme kehittämiseen. Maidemme välillä on ollut kanssakäymistä kehitysyhteistyön muodossa jo 1980-luvulta lähtien ja suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat tälläkin hetkellä Liberiassa monia hankkeita. Suomen Pakolaisapu on esimerkiksi keskittynyt aikuiskoulutukseen Liberian jälleenrakennuksen tukemiseksi sekä kansallisten järjestöjen vahvistamiseen ja kouluttamiseen.

Suomalaisten naisvaikuttajien vieraillessa Liberiassa vuonna 2007 syntyi idea Naisten Pankista, jonka tavoitteena on tukea naisten taloudellista toimeentuloa ja yrittäjyyttä kehitysmaissa. Naisten Pankki on käynnistänyt kaksi suomalaisen Kirkon Ulkomaanavun hanketta Liberiassa. "Naisten yhteisöllinen tulonhankinta ja voimautuminen" -hankkeella tuetaan tyttöjen ja naisten koulutuksen edistämistä sekä "Association of Female Lawyers in Liberia" -järjestön kanssa on käynnissä "Naisten oikeustietoisuuden lisääminen" niminen hanke.

Edeltäjäni ja viime vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saaja, presidentti Ahtisaari ja hänen järjestönsä Crisis Management Initiative on tehnyt kanssanne yhteistyötä siviilihallinnon vahvistamiseksi ja esimerkiksi syntymärekisterin jälleenrakentamiseksi.

* * *

Yhdistyneet kansakunnat on ainoa todella globaali kansainvälisten asioiden foorumi, kansainvälisen normiston luoja sekä yhteisten päätösten toimeenpanija. Suomen ulkopoliittisena linjana on toimia monenkeskisen yhteistyön, Yhdistyneiden kansakuntien ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseksi.

Tähän linjaukseen perustuu myös päätöksemme pyrkiä turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2013–14. Vaali käydään syksyllä 2012.

Globaalissa maailmassa maiden välinen keskinäisriippuvuus on entistä suurempaa ja monet haasteista on sellaisia, joita mikään maa ei kykene yksin hoitamaan. Esimerkiksi ruokakriisi sekä hintojen nousu ovat koskettaneet kaikkia maailman maita. Erityisen kipeinä kohonneet kustannukset tuntuvat kehitysmaissa. Ruoan hintojen nousu on vakava uhka YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle ja kestävän kehityksen tukemiselle.

Ajankohtainen aihe on globaali talouskriisi. YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Miguel d’Escoto Brockmann vieraili Suomessa juuri ennen tälle matkalle lähtöäni. Keskustelin hänen kanssaan siitä, minkälaisen roolin maailmanjärjestö voisi ottaa kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin ratkaisemiseksi.

Kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin heikkoudet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Tämän totesi myös ILOn asettama Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio, jonka puheenjohtajana minulla oli kunnia yhdessä silloisen Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa. Maailmankomission raportti valmistui viisi vuotta sitten.

Monet maat ovat epäilemättä hyötyneet globalisaatiosta merkittävästi. Samalla kuitenkin useat selvitykset osoittavat, että globalisaation hyödyt eivät jakaudu tasapuolisesti eri maiden kesken eikä niiden sisällä, ja että aivan liian monet ovat jääneet kehityksestä jälkeen.

Tarvitsemme oikeudenmukaista globalisaatiota, jossa ihmiset ovat nykyistä enemmän etusijalla. Yhteisenä tavoitteenamme on YK:n tavoitteiden mukaisesti oltava tuottava ja säällinen työ kaikille samalla, kun pyrimme saavuttamaan tasapainon kasvun, sosiaalisen koheesion ja taloudellisen dynaamisuuden sekä luonnonvarojen ja ympäristön kestävän käytön välillä.

* * *

Maanne on seuraavan kahden seuraavan päivän ajan kansainvälisen huomion kohteena, kun isännöitte kansainvälistä naisjohtajuuskonferenssia. Minulle on suuri kunnia toimia yhdessä presidenttinne Ellen Johnson-Sirleafin kanssa tämän kokouksen puheenjohtajana.

Konferenssin tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoa ja tukea naisten osallistumista päätöksentekoon ja päätösten toteuttamiseen. YK:n päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimii konferenssin teemoja ja tavoitteita yhdistävänä kehyksenä.

Me suomalaiset olemme tyytyväisiä, että konferenssissa käsitellään myös ilmastonmuutosta ja sukupuolikysymyksiä. Aihe on erityisen tärkeä, kun valmistaudumme Kööpenhaminassa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen.

* * *

Lopuksi haluan toivottaa teille, herra puhemies ja hyvät kansanedustajat, parasta onnea ja menestystä työssänne Liberian kansan parhaaksi!

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 6.3.2009

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi