Presidenttifoorumi: Rauhanvälityksen haasteissa tarvitaan yhteistyötä

Presidenttifoorumissa keskusteltiin rauhanvälittämiseen sekä sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Rauhanvälityksen ja kriisinhallinnan laaja-alaistuminen, Suomen Afganistan-operaatio ja kestävän rauhan rakentamisen edellytykset puhuttivat XV Presidenttifoorumissa 14. syyskuuta 2010. Yhä useammin konfliktit ovat valtioiden sisäisiä valtioiden välisten selkkausten sijaan. Tämä on tuonut uudenlaisia haasteita rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan. Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan muutos on korostanut siviilien suojelun merkitystä.

Kestävä rauha vaatii presidentti Halosen mukaan paljon muutakin kuin ulkopuolisen toimijan osuuden: tarvitaan kriisialueen sisältä syntyvää halua tehdä kompromisseja ja pyrkiä yhteistyöhön. Paikallisia tulee kuunnella herkällä korvalla. ”Kansalaisyhteiskunnan tuki on tärkeää”, presidentti Halonen korosti. ”Kansalaisjärjestöt ovat usein ensimmäisinä paikalla, ja ne nopeita ja joustavia toimijoita kriisialueilla.”

Presidentti Halosen mukaan kaikessa kriisinhallinnassa on otettava huomioon, että se on tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi – tueksi itsenäiseen toimintaan. ”Sen vuoksi on tärkeää, että kansainväliset toimijat paitsi puhuvat niin myös itse elävät ja toimivat tärkeinä pitämiensä periaatteiden, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi. Siksi Pohjoismaiden tyyppisillä mailla on kysyntää.”

Osaajien verkkotuminen tärkeää

Presidentti Halonen korosti yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyttä rauhanvälitystoiminnassa sekä kotimaassa että paikan päällä. Osaamista löytyy eri sektoreilta: itsenäisistä tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja kansalaisjärjestöistä. ”Meillä suomalaisilla on toki useita tunnettuja rauhanvälittäjiä Sakari Tuomiojasta ja Harri Holkerista lähtien Martti Ahtisaareen asti. Yhtä lailla on tunnustettava, että se mitä nyt haemme, on laajempi osaamiskulttuuri, jonka eteen pitää tehdä paljon työtä.”

Myös ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan Suomella on vahva ja tunnustettu perinne niin kriisinhallinnassa kuin rauhanvälityksessäkin. Hänen mukaansa Suomen rauhanvälitystyön ulkopoliittiset perusteet ovat selvät. Rauhanvälitys edistää kansainvälistä turvallisuutta ja hyvinvointia parantaen myös omaa asemaamme ja vahvistaa Suomen ulkopolitiikan profiilia ja maamme näkyvyyttä.

Presidenttifoorumissa käytti puheenvuoron mm. ulkoministeri Alexander Stubb. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Ministeri Stubbin mukaan toimijoita on nykyään enemmän ja kansalaisjärjestöt ovat yhä tärkeämpiä toimijoita. ”Kaikki rauhanvälitys ei tapahdu korkeissa kabineteissa, vaan ruohonjuuritason toiminnalla on tärkeä roolinsa esimerkiksi paikallisten yhteisöjen luottamuksen palauttamisessa”, ministeri Stubb sanoi. Myös kenraalimajuri Juha Kilpiä korosti alustuksessaan yhteistyön merkitystä, sillä yhdellä kriisialueella voi olla useita kansainvälisiä järjestöjä ja kriisinhallintaoperaatioita. Yhteinen suunnittelu, vaikuttavuuden arviointi sekä koordinoitu toiminta ja viestintä on tärkeää, paikallinen kulttuuri ja ajattelutapa huomioon ottaen.

Demokratia ja ihmisoikeudet

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan mukaan emme voi olla uskottavia rauhan puolesta toimijoita ja konfliktien ratkaisijoita, jollemme toimi myös konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja niiden syiden purkamiseksi. ”Rauhan rakentamisen asialistalle kuuluvat myös demokratia ja ihmisoikeudet sekä köyhyyden poistaminen ja kehityksen tukeminen”, hän sanoi. Kansanedustaja Tuomioja pohti myös suomalaisten osallistumista Afganistanissa. Operaation riskejä ja tappioita ei pidä vähätellä, mutta pitää olla varma että osallistuminen todella edesauttaa vakautta ja rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja huumevapaan oikeusvaltion rakentamista. ”Tämä on pakko tänään asettaa kyseenalaiseksi”, kansanedustaja Tuomioja sanoi.

Tasavallan presidentin lisäksi tilaisuudessa käyttivät pyydetyn puheenvuoron ulkoministeri Alexander Stubb, maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Juha Kilpiä, kansanedustaja Erkki Tuomioja sekä dosentti Pirjo Jukarainen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRIsta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Tarmo Ropponen.

Foorumiin oli kutsuttu osallistujia yhteiskunnan eri alueilta, muun muassa kansanedustajia ja tutkijoita sekä viranomaisten ja järjestöjen edustajia.

Presidenttifoorumeita on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys ja työttömyys, ilmastonmuutos, lähisuhdeväkivalta sekä globalisaatio ja YK:n vuosituhattavoitteet.

Kooste Presidenttifoorumista on nähtävissä YLE Areenassa.

Foorumin alustukset:

Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro
Ulkoministeri Alexander Stubb
Kansanedustaja Erkki Tuomioja
Kenraalimajuri Juha Kilpiä
Dosentti Pirjo Jukarainen