Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 24.3.2009

(muutosvarauksin)

Minulla ja puolisollani on ilo toivottaa Teidät, arvoisa presidentti Nazarbajev, vielä kerran lämpimästi tervetulleeksi Suomeen. Vierailunne on ensimmäinen Kazakstanin presidentin Suomeen tekemä valtiovierailu ja uskon, että se entisestään lujittaa maittemme välisiä hyviä suhteita.

Olemme keskustelleet kahdenvälisen yhteistyön syventämisestä. Tänään on allekirjoitettu hallitusten välinen verotusta koskeva sopimus, joka edistää kaupallisten suhteidemme kehittämistä. Samoin on allekirjoitettu opetusalan yhteistyötä koskeva pöytäkirja. Huomenna tapaatte suomalaisen yritysmaailman johtajia ja tutustutte Suomen innovaatiopolitiikkaan. Kazakstan kiinnostaa suomalaisyrityksiä. Teidän maanne on puolestaan asettanut tavoitteekseen kilpailukyvyn nostamisen. Uskon, että Kazakstanin työ maailmankauppajärjestön WTO:n jäsenyyden eteen on vahvistanut edelleen yritysten kiinnostusta maahanne. Suomen ja Kazakstanin välisillä taloussuhteilla on paljon kasvupohjaa.

Maanne on tunnettu kulttuurisen monimuotoisuuden puolestapuhujana. Suvaitsevaisuus erilaisten etnisten ja uskonnollisten ryhmien kesken on aina ollut osa Kazakstanin kulttuuria.

Kazakstan on ottanut tärkeitä askeleita uudistaessaan lainsäädäntöään. Me suomalaiset toivomme, että maanne jatkaa ponnisteluja demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon puolesta. Se on erinomaisen tärkeä asia omalle kehitykselle, ja Kazakstan voi olla hyvä esimerkki muillekin ja näin tukea koko Keski-Aasian vakautta, turvallisuutta ja kestävää kehitystä.

Suomi perustaa tänä vuonna Astanaan suurlähetystön. Haluamme tällä osoittaa, miten tärkeänä pidämme suhteittemme kehittymistä edelleen Kazakstanin kanssa.

* * *

Suomen mielestä on tärkeää lisätä yhteistyötä Euroopan unionin ja Keski-Aasian maiden kesken. Olemme toimineet aktiivisesti EU:n Keski-Aasia-strategian kehittämiseksi. Tuemme EU:n ja Kazakstanin suhteiden kehittämistä ja haluamme olla edelleen aloitteellisia tässä työssä. Unionin ja Kazakstanin tulisi etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia energia-alalla, mutta uskon niitä löytyvän myös monilta muilta sektoreilta.

Kazakstanilla on merkittävä rooli kansainvälisten turvallisuus- ja kehitysaloitteiden edistäjänä. Teidän aloitteestanne, presidentti Nazarbajev, on perustettu Aasian vuorovaikutusta ja turvallisuutta lisäävien toimien konferenssi CICA. Maallanne on myös johtava rooli YK:n piirissä rannikottomien maiden erityisongelmia pohtivassa ryhmässä.

Suomea ja Kazakstania yhdistää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajuus, josta Suomi vastasi vuonna 2008 ja jonka Kazakstan puolestaan ottaa vastaan vuonna 2010. Etyj on tärkeä yhteistyöjärjestö sekä kriisinhallinnan keskeisenä toimijana että demokraattisten instituutioiden vahvistamisessa.

Meillä oli tänään tilaisuus keskustella Suomen Etyj-puheenjohtajuuskauden kokemuksista. Suomessa olemme panneet merkille, että Kazakstan valmistautuu huolellisesti omaan puheenjohtajuuskauteensa. Suomi on valmis tukemaan Kazakstania sen toimiessa Etyj-puheenjohtajamaana.

* * *

Globalisaation edetessä maiden keskinäinen riippuvuus on lisääntynyt monin eri tavoin. Paljon hyvää on tapahtunut, mutta myös uusia ongelmia on tullut. Ajankohtaisena esimerkkinä siitä on nykyinen talouskriisi, joka on levinnyt tavattoman nopeasti. Toisaalta olemme olleet todistamassa uusia yhteisiä ratkaisupyrkimyksiä. Kansainvälistä finanssijärjestelmää onkin uudistettava nopeasti. Meidän on käännettävä globalisaatio myönteiseksi voimaksi, joka tukee kasvua, ihmisarvoista työtä, kestävää kehitystä ja oikeudenmukaisuutta siten, että hyödyt jakautuvat tasaisemmin niin kansakuntien kesken kuin niiden sisällä.

Yhteiskuntien vakaa kehitys rakentuu sille, että kaikki kansalaiset voivat osallistua taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan. Tämän päivän maailmassa naisten tasa-arvoisen osallistumisen tukeminen ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on erityisen tehokasta työtä rauhan, vakauden ja kestävän kehityksen hyväksi.

Suomi ja Kazakstan voivat omalla toiminnallaan edistää monenkeskisen yhteistyön vahvistumista. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hallitseminen sekä kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisemman globalisaation edistäminen ovat esimerkkejä haasteista, joihin vastaaminen edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa.

Lopuksi, sallikaa minun herra presidentti nostaa malja Teidän kunniaksenne, Kazakstanin kansan hyvinvoinnille ja onnelle sekä maidemme väliselle yhteistyölle.