Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuhe Kuurojen Liitto ry:n 100-vuotisjuhlassa 2.10.2005

(muutosvarauksin)

Kuurojen Liiton perustaja, kuuro kuvanveistäjä Albert Tallroth oli paljon aikaansa edellä. Hänen kuningasajatuksena oli, että ”kuurojen tulee auttaa itse itseään eikä odottaa kaikkea valmiina kuulevain käsistä”. Modernin kansalaisyhteiskunnan periaatteena onkin, että sinänsä tärkeän valtiollisen ja kunnallisen edustuksellisen demokratian lisäksi tarvitaan kansalaisten suoraa toimintaa itsensä ja kanssaihmistensä hyväksi. Aidon, elävän ja kehittyvän demokratian pohjana on se, että ihminen itse motivoituu toimimaan.

Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta lähempi tarkastelu yhteiskunnan eri vähemmistöjen historiasta kertoo aivan muusta. Demokratian perussäännön – tasa-arvon - mukaisesti enemmistö päättää lopulta asioista ja sillä on vastuu myös vähemmistöön jäävien hyvinvoinnista. Sen lisäksi vähemmistöjen aseman turvaamiseen on jouduttu kiinnittämään kaikkialla erityistä huomiota. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat lujasti yhteenkuuluvat asiat.

Kaikki ihmiset tarvitsevat jossain elämänsä vaiheessa hoitoa ja huoltoa. Tämä kuuluu modernin hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin. Ongelmallinen asia ei ole vain se kuuluisa resurssien jako, vaan myös ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittaminen. Hoitoon ja huoltoon liittyy niin helposti myös yritys valvoa tai alistaa edun saajaa.

Viittomakieltä käyttävien kuurojen mahdollisuudet toimia yhteiskunnassamme on klassinen esimerkki vähemmistöoikeuksien kehityksestä. Heidän asemansa on vaihdellut hyvin paljon riippuen juuri viittomakielen yhteiskunnallisesta asemasta. Pian Kuurojen Liiton perustamisen jälkeen alettiin meillä muiden eurooppalaisten maiden tapaan pitää viittomakieltä vahingollisena muun muassa juuri siksi, että se rohkaisi kuuroja itseään yhteistoimintaan. Viittomakielen käyttö kiellettiin kuurojen lasten opetuksessa vuosikymmeniksi. Toisen maailmansodan jälkeen viittomakielen asema parani vähitellen yhteiskunnallisen ilmapiirin lientyessä vähemmistöjä kohtaan. Kuitenkin vasta 60-luvulla ihmisoikeusliikehdintä ja yleinen yhteiskunnallisesti vapautuneempi ilmapiiri sekä kuurojen piirissä noussut kuurotietoisuusliike ja viittomakielitutkimus nostivat esiin vaatimukset viittomakielen yhteiskunnallisen aseman hyväksymisestä. Mutta tästä oli vielä matkaa nykyiseen perustuslakiin.

Yhteiskunta on määritellyt kuurot vaikeavammaisiksi. Se kertoo enemmistön ja vähemmistön välisestä erosta ja vähemmistön vaikeudesta tulla toimeen enemmistölle sunnitellusta yhteiskunnasta. Muutos kuuromykistä viittomakielisiksi kesti yli 100 vuotta. Se kertoo vähemmistöoikeuksien ymmärtämisen ja toteuttamisen vaikeudesta.

Te olette kertoneet, että koko prosessi identiteettikeskusteluineen liittyi aina kieleen. Kuurot näkivät, että viittomakieli ja kielelliset oikeudet ovat heidän tiensä kehittymiseen, kasvuun, osallistumiseen ja tasa-arvoisuuteensa kansalaisina. Ilman viittomakieltä ihmisoikeudet, perusoikeudet eivätkä muutkaan oikeudet voi olla heidän saavutettavissaan. Nyt kielelliset oikeudet on määritelty maamme perustuslaissa ihmisten perusoikeuksiksi.

Kuurot itse olivat oikeassa. Viittomakielen aseman paraneminen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on selvästi lisännyt kuurojen osallistumismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia saada yhteiskunnan palveluja ja informaatiota. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on kuitenkin edelleen kaukana perusoikeuksien edellyttämästä tasosta. Kuitenkin ihmisen henkisen kasvun ja sivistyksen pohja on omakielinen opetus. Oman kielen ja kulttuurin kautta ihminen voi kasvaa monikieliseksi ja oppii ymmärtämään ja arvostamaan muita kulttuureita. Toivon teille innostusta ja rohkeutta tähän.

Kehitys omassa maassamme ja muualla maailmassa vaikuttaa viittomakieltä käyttävien kuten muidenkin kansalaisten elämään. Moderni informaatioteknologia on muuttanut rajusti kuurojen viestintäkulttuuria, oppimista, osallistumista, kielenkäyttöä ja vuorovaikutusmahdollisuuksia muiden kanssa. Teknologian kehitys on kaatanut viestintäesteitä yksi toisensa jälkeen sekä luonut uusia vuorovaikutusmuotoja ja myös kansainvälisiä tietojen vaihdon verkostoja. Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, että tasa-arvo eri muodoissaan tässä kehityksessä vahvistuu sekä meillä että muualla.

* * *

Onnittelen Kuurojen Liittoa sen kansainvälisestä toiminnasta. Se on laajaa alkaen lähialueista ja ulottuen ihan kaukaisimpiinkin maihin. Liitto on tukenut Kuurojen maailmanliiton toimintaa sekä tehnyt kehitysyhteistyötä kohta 20 vuoden ajan. Tässä työssä on tärkeää tuoda esiin vallitsevia epäkohtia ja viedä sekä tietoa että taitoa niiden korjaamiseksi. Yhtä lailla kannattaa todistaa, että parempi elämä on käytännössä mahdollista ja kertoa rohkaisevista menestystarinoista.

Onnitteluni myös eilen päättyneestä Kuurojen maailmanliiton konferenssista, jossa etsittiin keinoja laajentaa ja parantaa ihmisoikeuksien toteutumista. On todella tärkeää kiinnittää huomiota sekä ajanmukaisten kansallisten ja kansainvälisten sopimusten aikaansaamiseen että niiden noudattamiseen. Toivon, että myös teidän työssänne huomioidaan erityisesti naiset, nuoret ja lapset.

Ja sitten lopuksi, sekä valtiovallan että omasta puolestani oikein sydämelliset onnittelut arvoisa 100-vuotias ja paljon voimia arkiseen työhön. Lainatakseni liitonne syntyaikojen kuuluisaa kirjailijaa Maria Jotunia: ”Jos ei usko parempaan maailmaan, ei parempaa maailmaa synnykään”.